Keikat, osa 36

Jonnan tyylikäs sunnuntaiavaus

Keikan alkumetreillä hiljaisen hetken aikana joku karjaisi takarivistä: "Minttu sekä Ville!" Jonnaa hymyilytti, mutta eturivin fanit mulkaisivat taakseen loukkaantuneina: eikö menneisyyden vankia voitaisi jo jättää rauhaan? Jonna itse onkin joutunut tappelemaan katu-uskottavuutensa puolesta.Tiukat rockeleet hallitsivatkin jälleen Jonna Tervomaan sunnuntain aloittanutta keikkaa, vaikka bändi olikin saapunut lavalle omien sanojensa mukaan suoraan aamupalapöydästä. Meininki olikin ehkä aavistuksen väsynyttä, ja Jonna tokaisikin kesän olevan vasta puolessa, mutta akkujen jo melkein lopussa. Rock on kuitenkin rock vaikka sunnuntaiaamuna, sen todisti uupumuksesta huolimatta kohtalaisessa vedossa setin veivannut joukkio.

Jonnaa ja bändiä oli kampeutunut kuuntelemaan tiivis ihailijalauma keikkalavan etuosaan ja harvalukuisempi ylös rinteelle. Etuosassa biisejä osattiin ulkoa: Yhtä en saa, Suljettu sydän, Lempi pehmentää pään ja niin edelleen. Uusi materiaali sai sekin hienot aplodit.

Jonna jakaa mielipiteitä. Biisien mukaan tarttuvat sävelkulut sekä oivaltavat sanoitukset ovat kuitenkin oikeasti toimivia, sen ymmärtää kun ottaa nuoren naisen musiikin musiikkina, eikä anna rock-eleilyn suotta ärsyttää. Tämä nähtiin taas myös nyt täällä, vaikka bändissä onkin enemmän klubiainesta.

Minnapinna


<<<