Eskimobingoa

Päälavan viereisellä viheralueella luetellaan numeroita. "Bingo!" huutaa nuori tyttö ja saa lahjaksi kasetin ja halauksen bändin pojilta. Eskimovähemmistö arpoo biisin ja bassobalalaikka aloittaa. Biisit ovat nopeita, hauskoja ja yksinkertaisia ja uppoavat kohmeloiseen kansaan. Välillä ajetaan Älyltä hiuksia pois päälaelta.
- Meillä on teknisiä ongelmia eli vitun huono rumpali. Osaako joku yleisöstä soittaa? Äly huutelee, mutta vakirumpali saa tällä kertaa jatkaa. Oikeitakin teknisiä ongelmia välillä ilmenee: lauantai-illan viimeisellä keikalla aggretaatista loppui bensa ja keikka piti keskeyttää.

Bändi siteeraa välispiikeissään ainakin Popedaa ja Eläkeläisiä, mutta itse ohjelmisto on suurimmaksi osaksi Älyn käsialaa.
- Näillä aluekeikoilla ei soiteta mitään vakavampaa, ne on klubeja varten. Tosin nykyään tämä showmeininki on alkanut vähitellen siirtyä klubeillekin, Ari kertoo.

Eskimovähemmistön esiintymisasussa on Grönlannin lippu. Satiiniset asut on ommellut rumpalin äiti.
- Asujen piti olla puuvillaa, mutta sitä ei saanut kuin sesonkiväreissä. Eka kerran kun kaivoin puvun esiin, ajattelin ettei tätä pidä päällään Tehosekoitinkaan. Mutta nykyään ei hävetä enää yhtään, Ari tunnustaa.

Bändille kesä on neljäs perättäinen Ilosaarirockissa, mutta rokkikokemusta ainakin Arilla on jo kymmeneltä vuodelta.
- En tiedä, johtuuko se siitä että itse vanhenee, mutta jengi näyttää joka vuosi nuoremmalta. Meno on myös hektisempää kuin minun nuoruudessani, jolloin rokki oli piknikhenkisempi.

Riikka ja Riitta


<<<