Tekemässä Tylppä kärki-videota
Kun puheet musiikkivideon teosta aloitettiin, heiteltiin ilmaan eri vaihtoehtoja ohjaajaksi. Yhdessä levy-yhtiön kanssa päädyimme mm. hienot videot Maj Karmalle tehneeseen Jari Lähteiseen. Alunperin video oli tarkoitus tehdä (pienen väännön jälkeen) levyn aloittavasta Kupla –kappaleesta. Ohjaajan idea oli tuolloin vielä aivan toisenlainen. Aikataulujen sovittaminen levynjulkaisun alle osoittautui mahdottomaksi joululomien ja keikkakiireiden takia, joiden lisäksi Pete lähti pariksi viikoksi kiertämään Eurooppaa. Viimein puhelinsoitto tuli ja selvisi, että kuvauspaikaksi oli valittu ravintola Päiväkoti Turussa. Videon idea oli muuttunut niin radikaalisti että kappaleeksi valittiin Tylppä kärki, joka istui paremmin videon tunnelmaan. Yhtyeen tehtäväksi annettiin 20-30 statistin värvääminen, joka osottautui yllättävän hankalaksi erikoisten aikataulujen takia: video oli tarkoitus purkittaa kello 03:00-12:00 lauantai- ja sunnuntai(aamu)öinä ravintolan sulkemisen jälkeen.
Unettoman yön jälkeen maskeerajamme Karoliina teki meille alustavat maskit ennen kuvauspaikalle siirtymistä. Aamuöisen kaupungin kadut olivat täynnä ravintoloista palailevia humalaisia, joten olo oli absurdi kaikin puolin. Haimme instrumentimme harjoittelutiloista paikan päälle ja siirryimme kärsivällisesti odottamaan kun kuvausryhmä pystytti valaistusta. Osa valoista asetettiin ständeihin ravintolan ikkunoiden taakse kadulle, josta johtuen muutamat valomiehet joutuivat valvomaan ravintolan ulkopuolella molemmat yöt. Lopulta tapahtui se, mitä osasimme pelätä: paikalle saapui vain 11 henkilöä statisteiksi, bändin lähipiiri. Ohareita tehtiin siis jokunen. Kuvausaikataulut selittänevät statistikadon. Vai olisikohan syy pienessä ystäväpiirissä. Valojen pystytyksessä ja kamera-ajojen hiomisessa meni muutama tunti. Odottelimme kiltisti. Tylppä kärki soitettiin kamera-ajon aikana ravintolan kaiuttimista versiona, joka on puolet nopeampi kuin alkuperäinen. Tämä siksi, että kun filmi kuvataan ylinopeudella ja näytetään normaalilla nopeudella, se tuo lopulliseen versioon unenomaisen liikkeen. Pikkuoravat-huulisynkalla Tylppä kärki on muuten varsin veikeä ralli. Kovan harjoittelun jälkeen alkuperäisestä, haasteellisuudessaan hyvin rohkeasta ideasta yhdestä, koko kappaleen kestävästä kamera-ajosta oli luovuttava. Videon alkupuolen ajo kertosäkeeseen asti on kuitenkin sama kuin lopullisessa versiossa. Odottomattomat tekniset ongelmat ja statistien vähyys laittoivat kuvaus-suunnitelman uusiksi. Söimme kylmää pitsaa ja joimme huoneenlämpöisiä litkuja sillä aikaa kun työryhmä pohti ratkaisuja ongelmiin. Ensimmäisenä yönä emme päässeet kuvaamaan vielä filmille. Lavasteet ja valot oli purettava ennen kun ravintola aukaisisi ovensa, joten sovimme kuvausten jatkuvan seuraavana yönä uudella kuvaussuunnitelmalla. Rami ja Pete valuivat kuvauspaikalta suoraan jatkoille läheiseen huoneistoon. Statisteja värvätiin koko päivä lisää, kunnes jossain vaiheessa ilmoitettiin, että uudessa suunnitelmassa heitä ei tarvita, tuskin olisi tarpeeksi paikalle saapunutkaan.
Muutaman tunnin yöunen jälkeen ainakin Rami ja Pete heräsivät humalassa. Edessä oli rankka sessio. Toinen yö aloitettiin määrätietoisemmalla otteella kun edellisen päivän ongelmat oltiin selvitetty. Niko ja maskeeraajamme saapuivat paikalle suoraan Kårenilta, HC Superstarin keikalta. Bändi oli siis siinä kunnossa kuin rock-ryhmän kyseiseen kellonaikaan oletetaankin olevan. Kamera-ajot oli päätetty jakaa neljään osaan: säkeistöt ja kertosäkeet, kaikki erikseen. Aloitimme laulun alusta samalla menetelmällä kuin edellisaamunakin. Vähän aikaa harjoiteltua siirryimme kuvaamaan filmille. Kun ensimmäisestä säkeistöstä oli saatu tyydyttävä otto, aloitti kuvausryhmä toisen säkeistön ajon valmistelemisen: ideana oli palata ensimmäisen säkeistön alkuasetelmaan. Velat nukkumatille ja laskuhumala saivat rokkarit voimaan pahoin. Jos videossa näytämme kuolleilta, ei se johdu meikistä tai valaistuksesta, vaan pahaolo ja ahdistus sekä Tylppä kärjen tunnelma välittyi filmille autenttisena ilman turhanpäiväistä tekstien alleviivausta tai näyttelemistä. Todellista taiteilijakärsimystä siis. Ja dekadenssin runsautta.
Verta, hikeä ja kyyneleitä nieleskellen apaattinen melskaamisemme saatiin onnistuneesti filmille. Tieto sänkyyn pääsemisestä seuraavien kymmenien minuuttien kuluttua teki olosta niin helpottuneen, ettei edes erään turkulaisen ”pikku-bisnesmiehen” melskaaminen kuvauspaikalla viime minuuteilla jäänyt kaivelemaan, lähinnä säälittämään ja huvittamaan. Kyseisellä hetkellä ei edes kahden yön valvomisen lopputulos tuntunut järin kiinnostavalta, vaikka tähän tunteeseen tuli muutos hyvin nopeasti. Kolme viikkoa on pitkä aika odotella ensimmäisen oman musiikkivideon näkemistä. Ja tällä kertaa odotus palkittiin. Hienoa jälkeä. Erittäin hienoa!
|
Alustus
Kuvaamaan: I aamu
II aamu (tylppä järki)
Kun säkeistöt oli purkitettu oli aika siirtyä kertosäkeistöihin, jotka oli tarkoitus kuvata bändi soittaa -asetelmassa, mutta varsin erikoisella tyylillä. Kamera liukui valtalla vauhdilla bändin läpi bassorummun luo ja toisin päin. Bändille annettiin ohje elehtiä ja liikkua ylikorostetusti, koska filmi esittäisiin äärettömän hitaasti ja silloin jokainen liike kestää pienen iäisyyden. Kukaan ei enää tässä vaiheessa hyppinyt riemusta, sillä väsymys oli muuttunut jo fyysiseksi kivuksi.