Rock-työläisen päiväkirja

HYNYSEN PÄIVÄKIRJAT 25.3.–12.4.2006

Lauantai 25.3.2006

Päätin aloittaa sanoitushommat. Perkele, miksi tämä on aina yhtä vaikeaa? Joka levyn jälkeen olen tehnyt päätöksen siitä, että nyt en katkaise hyvin alkanutta kirjoitusputkea, mutta aina se vaan katkeaa. Miksei viinaputki katkea? Maailma on täynnä kysymyksiä. No, ei muuta kuin sulkakynä käteen. Makasin sohvalla pari tuntia. Vihkoon tuli yksi lause. Aika vakuuttavaa, runopoika työssään.

Martikainen ilmoitteli, että YUP on kaupungissa. Mitä helvettiä, miulta on mennyt täysin ohi? Miulle ei tule Etelä-Saimaata, vaikka olen lehden palkkalistoilla. Luen Hesaria, seuraan sen kulttuurisivuja. Olen elitisti. Ilmoitan Jarkolle, etten nyt pääse, ei riitä kunto. Asia jää vähän kaivelemaan, mutta välillä näin. Vanha ei jaksa aina rokata, kävinhän eilen juuri katsomassa sen Alangon. Näin perustelen asiaa itselleni.

Sunnuntai 26.3.

Hengailin himassa pelkät kalsarit jalassa. Sain tehtyä yhden kertosäkeen tekstin. Olen nero!

Laulan kahteen demobiisiin höpö höpö -sanat. Olen vireessä, laulan kuin mankeli.

Välillä elämä on ihan kivaakin. Lohduttaudun ajatuksella, ettei se olotila kestä kuitenkaan pitkään.

Maanantai 27.3.

Treenasin vatsaa, olkapäitä ja hartioita. Homojen hommaa.

Tiistai 28.3.

Aamulla kuudelta auton rattiin. Bisneksiä. Ajoin Hämeenlinnaan, tai Parolaan oikeastaan. Sieltä alkuillaksi Helsinkiin, sieltä yöksi kotiin Karjalaan. Istuin auton ratissa seitsemän ja puoli tuntia. Perse ja alaselkä kertovat sen minulle kivulla, vatsa närästyksenä. Liikaa salmiakki-sisuja ja kahvia auton ratissa.

Keskiviikko 29.3.

Jalka- ja vatsatreeni. Kulki paskasti, ei juurikaan kiinnosta. Viina, vittu ja vinetto kiinnostaisivat enemmän.

Teen huudot kahteen demobiisiin. Nyt saavat olla miksausta vaille valmiita. Neljä biisiä on vielä odottamassa, mutta niitä en taida jaksaa demoilla. Soitan ne jätkille suoraan kämpillä mies ja kitara -periaatteella. Nyt on kasassa siis 30 biisiä. Eiköhän siitä yksi levy kasaan saada. Sanat vain pitäisi tehdä ennen kesää. Olemme nimittäin taipumassa päätökseen, että heinäkuussa aloitetaan tulevan levyn äänitykset. Näin vältän kätevästi remonttihommat kotona. Ellei sitten oteta lukuun ihmissuhderemonttia. Voisikohan senkin tehdä vasaralla ja sahalla? Terveisin nimimerkki "Lue loput Alibista".

Suunnitelmat ovat kovat. Ajattelimme vuokrata Tuupovaaran viidakoista korpilinnan ja äänittää levyn siellä. Soitin Karmilalle ja kysyin, mitä mies asiasta tuumii. Tuntui kelpaavan. Vaikka ei siitä kyllä saa selvää. Tämä ei tarkoita sitä, että se olisi aina kännissä.

Teen yhden biisin rumpupohjat koneelle yöllä. Kuitenkin. On kova hinku saada jotain aikaiseksi.

Torstai 30.3.

Teen toisenkin biisin rumpupohjat. Yritän vähän kirjoitella. Ei maistu.

Perjantai 31.3.

Lappiin hiihtämään viikoksi. Kimmoke mummolan kautta. Siellä tuoksuu ihan samalta kuin lapsena. Vaivun muistoihini, palataan viikon päästä asiaan....

Lauantai 8.4.

Ajelin Lapista kotiin, vähän yli kymmenen tunnin urakka. Takana on muutama krapulapäivä ja vajaa 70 km hiihtelyä. Ja tekstityshommatkin sain viimein auki, nimiä ja kertosäkeitä alkaa jo tipahdella. Ja säkeistöjäkin.

Kotona odottelivat Juicen ja Backslidersin kokoelmat. Backsliders on vähän kuin Stray Cats, sitä pitää kuunnella keväisin autossa kun aurinko alkaa mollottaa. Ja kovaa.

Kotona odotteli myös laput lisäveroista. Maksua tuli vaivaiset 12 000 euroa. Alkoi vituttamaan, vedin kalsarikännit. Join viinaa ja katselin ensimmäistä kertaa läpi meidän DVD:n. Ihan siedettävä. Meni aamu viiteen. Olin puhunut kieliä sänkyyn mennessäni.

Sunnuntai 9.4.

Haistakaa kaikki pitkä vittu. Tällä asenteella kirjoitan Seepran ja Keskisuomalaisen pakinat.

Maanantai 10.4.

Salilla tissit, vatsa ja yläselkä. Kulki kohtuullisesti.

Soittotreenit alkaa tänään! Soiteltiin Sinkkosen kanssa puhelimella ja todettiin, että molempia jännittää. Hongistoa ei jännitä. Mies on tyyni kuin Tarzan.

Kävin kylillä kyselemässä Killing Joken uutta levyä. Ei löytynyt. Apinaposti syvän joen maisemiin ei ole vielä siis saapunut. Täällä soi vain banjo. Minulle luvataan se keskiviikoksi. Hyvä niin, muuten joutuisin kaivamaan jalkajouseni esiin.

Valuimme treenikämpille illansuussa. Kasailtiin kamoja hissukseen ja ihasteltiin uutta kämppää. Hieno on. Ja soundi on hyvä. Itse treenit kestivät pitkälle yöhön. Katseltiin seitsemää uutta biisiä, osa alkoi jo kulkeakin, mutta aika tahmeaa oli. Perkele, ja tällä viikolla pitäisi päättää, että aloitetaanko levyn teko nyt kesällä vai ei. Kukakohan senkin päättäisi? Antti Penaali?

Tiistai 11.4.2006

Salilla vatsa, ojentajat ja hauikset. Kulki paskasti. Ihme jäkitystä. Pitäisiköhän pyytää Markus Pöyhöstä henkilökohtaiseksi valmentajaksi? Eiku, personal trainerhan se suomeksi on.

Näin tänään pätkän jotain vitun Unisex -ohjelmaa. Ihan käsittämätöntä paskaa, nykyajan vouhotusta. Tehdään asiaa jostan räteistä. Ketä vittua voi kiinnostaa joku vitun pukeutuminen ja "uusimmat trendit"? Sitten niistä puhuu vielä joku langanlaiha, avaruusoliota muistuttava naarasolento. Haisee homolle koko touhu aika vahvasti. Sähkön ja energian tuhlausta. Mie ostin farkut 80-luvulla, ne saavat kelvata vieläkin. Itse asiassa sellaiset taitavat olla taas muotia.

Illalla treeneihin. Nyt alkoi soitto jo kulkea. Saatiin kasaan kymmenen uutta biisinraakiletta. Kyllä tää tästä lähtee.

Älö (kavereille [ÄÖ] ) ajoi bussin kämpän pihaan. Lähdemme Älön (kavereille [ÄÖ] ) bussilla pääsiäiskeikoille, normaalisti käyttämämme Gaia -musicin auto on varattu Viikatteelle. Kirotut huorat! Mies tuli kylille jo nyt, sillä Sinkkonen on luvannut hakata miehelle uuden kuvan. Älö (kavereille [ÄÖ] ) ottaa jalkaansa tekstin: Pohjois-Karjalan kiimaisin poikahuora.

Annamme Hongistolle uuden lempinimen. Se on tästä lähtien sushitutkija Hongisto. Ei tarvinne selittää.

Keskiviikko 12.4.2006

Helvetillinen päivä. Imuroin kämpän ja hoitelin asioita. Hain Killing Joken. Kuuntelemattakin olen varma siitä, että se on PARAS! Ostin myös Morriseyn uuden. Olen aina ollut kiinnostunut vinkuvista, valittavista homoista, jotka arvostelevat mm. muiden ihmisten ruokatottumuksia. Meat is murder. Vittu, mikä pelle.

Levy-yhtiöstä soitetaan ja tiedustellaan hienovaraisesti, että milloin herrat olisivat valmiita tekemään uutta levyä. Vastaan, että kassellaan syssymmällä. Vihjaan, että suunnitelmia kyllä on, pitäisi vain aktivoida tekijät.

Salilla vatsa, jalat ja tulipa vähän kiusattua hauiksiakin. Jäi eilinen tahmeus vähän kaivelemaan. Paikat on kipeinä, pitänee siirtyä johonkin kevyempään lajiin. Vaikka ryyppäämiseen.

Siitä muodostuikin aasinsilta illan toimintaan. Hongistolta tulee tekstiviesti, jossa hän ilmoittaa "Hongiston bassoviikkojen" alkaneen. Tällä kertaa aiheena on "viisi päivää viinaa". Mies istuu ravintolavaunussa matkalla Imatralle ja treeneihin. Lupaan kompata, tällaisen kiireisen päivän jälkeen on nimittäin kalja maitilla.

Treenit. Pitkät treenit. Katselemme eilisiä uusia biisinraakileita, ja osa saadaan valmiiksi asti. Alkaa hahmottumaan. Yöllä treenaamme vielä nipun vanhoja kuntoon. Pakkaamme bussin. Se jää kämpän pihalle seisomaan, me muut suuntaamme baariin.

Huomenna keikoille. Palataan syssymmällä...

 

< takaisin