Queen Ifrica (JAM)

Rytmin ja sanoman tiivis liitto

Ikoninen kuva rastafarista piirtyy muhkean dreadlock-pehkon sisälle. Kaitoja kasvoja reunustaa parta ja kuontalon kruununa komeilee punakeltavihreä myssy. Jos kuvaa laajennetaan äänimaisemaksi, läikkyy taustalla Bob Marleyn ääni. Oheisrekvisiitaksi voi sovittaa Jamaikan lippua, esteettisesti rapistunutta katunäkymää, leijonanharjaa ja hampun lehvää. Kuva on vakiintunut ja kyseenalaistamaton, mutta tuntuu pahoin vääristyneeltä. Sen kohteena on luonnottoman harvoin nainen.

Sitä virkistävämpää on törmätä omaehtoiseen ja luovaan naispuoliseen reggae-artistiin. Montego Bayn lomaresortin naapurissa varttunut Queen Ifrica on tällainen. Rastafariyhteisössä kasvanut artisti omaa paitsi upean äänen ja herkän rytmikorvan myös paljon sanottavaa. Hänen laulunsa kumpuavat ympäröivän yhteiskunnan epäkohdista, mutta ulottuvat myös tunnemaailman pehmeisiin ääriin ja elämän ajoittaiseen kepeyteen. Kappaleiden aihepiirit heilahtelevat luontevasti rastakulttuurista mediakritiikkiin ja pahoinvoivasta nuorisosta leppeään yrtinpoltteluun. Kokonaisuus on värikäs, eikä ainakaan elämää itseään rosottomampi.

Sanoman ympärillä on musiikki ja musiikin sydämessä rytmi. Queen Ifrica kunnioittaa reggaen ja dancehallin raja-aitoja, mutta ei häpeile kävellä niiden yli jos kappale sitä vaatii. Hänen laulunsa syntyvät musiikin ehdoilla, sydäntä kuunnellen. Ja kun musiikki kumpuaa suoraan sielusta, on yleisön helppo tuntea sen esittäjä omakseen. Valovoimaisen, itsevarman ja vangitsevan kuningattaren kosketus lieneekin yksi festivaalien kohokohdista. Rentolava luo sille erinomaiset puitteet, mutta pääosa kannattaa suosiolla luovuttaa artistille itselleen. Suomen kesä on tuskin tänäkään vuonna niin lämmin, etteikö taivaanrantaan mahtuisi paistamaan Jamaikan lempeä aurinko.


myspace.com/queenifrica


< takaisin

Queen Ifrica