“Syntymähumala on paras humala” – Rollomatik


Sunnuntai-iltana on Rollomatikin vuoro keinuttaa Rentodiskon tanssinjanoisia, ja vaikka festivaali on kääntymässä kohti loppuaan, heitä riittää. Tunnelma on raukean tyytyväinen, väsynyt ja onnellinen. Vaikka reggaerytmejä on tarjoiltu koko viikonloppu, maittavat ne yleisölle edelleen.

Eräs rannalla keinuvista on Tanja. “Luojan kiitos, että ihmiset uskaltaa tanssia kerrankin!” hän huokaa antaen samalla selityksen omalle viihtymiselleen. Tanjan seurasta löytyvät myös hänen siskonsa Sofia, veli Samba-Samuli sekä ystävät Tove ja Teemu. Sofian ja Samulin villiintyessä hurjaan tanssiin toteaa Tanja sisaruksistaan: “Syntymähumala on paras humala.”

Rentorannalla on tanssijoiden lisäksi aina myös hengailijoita. Ruohikolla syömässä istuvalla Annalla on hyvät fiilikset Goran Bregovicin Rentolavan keikan jälkeen. “On sellainen “lisää tällaista” -olo. Lisää balkanmakkaraa!” Lisäksi hän kiittelee Rentodiskoa tunnelman ylläpitämisestä Rentolavan keikkojen välillä.

Sunnuntain toiseksi viimeisen diskon aikana tulee muuten todistetuksi, että ystävät imevät toisiaan puoleensa. Allekirjoittanut näkee yhden – ja sen seurauksena pian on ympärillä lauma muita. Vanhojen tuttujen näkemisessä on sekin hyvä puoli, että yleensä heidän kauttaan tulee tutuksi kasa uusia. Ja missäpä muualla ihmisiä olisi mukavampi kohdata kuin Rentodiskon leppeissä tunnelmissa.

Teksti: Outi Sulopuisto
Kuva: Markus Korpi-Hallila

Aihe(et): Ihmiset ja ilmiöt, Keikka-arviot.