Kierrätyskankaista somistusta artistien lepohetkeen


Mitä tehdä vanhoille käytöstä poistetuille tekstiileille? No, kierrätetään ne tietenkin uusiokäyttöön ja muokataan entistä ehommiksi! Tänä vuonna Ilosaarirockin lavojen bändikopit on somistettu erilaisilla kierrätyskankaista valmistetuilla tekstiileillä. Talkoolaisista koottu iskuryhmä ahersi rokin alusviikot mittaillen, saksien, parsien ja ommellen sekä suunnitellen bändikoppien sisustusta. Kyllä nyt kelpaa artistien kerätä hermojaan ennen itsensä likoon panemista tai lepuuttaa ahteriaan ankaran rytistyksen jälkeen tyylikkäästi sisutetuissa lepotiloissa!

Talkoolainen Birgit Tuononen on antanut oman panoksensa mittavassa ompelu- ja somistusoperaatiossa.

Birgit, miten päätit lähteä mukaan kyseiseen talkootyöhön?

- Itse asiassa Facebookin kautta, Meri-Ellen Pystynynen vinkkasi yhdessä ompeluryhmässä, että Ilosaarirock tarvitsisi somistusapua. Laitoin äkkiä viestiä menemään eteenpäin poppareille, että millaista apua tarvitaan. Sieltä tarjottiin tyynyliinojen, seinäkankaiden, pöytäliinojen ja verhojen ompelua.

Kerrotko hieman operaation toteutuksesta?

- Poppareiden kautta saatiin kankaat muokattavaksi erilaisiksi somisteiksi. Hattusen Niinalta tuli ompeluohjeet, tarkemmat mitat ja muut. Totta kai omaa taiteellista vapautta on saanut käyttää tekstiilejä ommellessa. Koska kaikki kierrätyskankaat eivät välttämättä riittäneet, on joutunut myös vähän soveltamaan, että toivottu määrä tekstiilejä on saatu valmiiksi. Materiaali on pääsääntöisesti kierrätyskangasta, mutta myös uusia kankaita on käytetty jonkin verran. Ja jokaisella lavallahan on velä se oma värimaailmansa, joka on pitänyt ottaa huomioon tekstiilien valmistuksessa.

Mitä sinun vastuualueeseesi on kuulunut ja monta teitä on ollut koko projektissa mukana?

- Apua, siis tyynyliinoja ompelimme yhdessä mieheni kanssa. Olisiko meitä ompelijoita ollut joku kymmenkunta suunnilleen. Sitten on lisäksi vielä suunnittelijat, jotka ovat suunnitelleet koppien lavakohtaisen värimaailman sekä somistajat, jotka suunnittelevat koppien sisustuksen.

Missä ja miten sinun työt sujuivat?

- Ihan kotona teimme tyynyliinat mieheni kanssa, ja sen takia tähän tilaisuuteen tartuinkin, koska olen kahden lapsen äiti. Lastenhoito olisi ollut ehkä hankala toteuttaa, jos muualla olisi joutunut ompelemaan, mutta onneksi asia hoitui näin. Toissaviikolla sain tietää tästä, ja viime viikon maanantaina käytiin isännän kanssa hakemassa kankaat. Maanantaina iltapäivällä aloitettiin leikkaamaan ja ompelemaan, ja yöllä kolmen aikaan lopetettiin. Leikattiin ja ommeltiin kaksitoista tuntia putkeen, yhteensä 66 tyynyliinaa. Olihan tuossa ihan hommaa!

Mitä valmiille somisteille tapahtuu sitten rokin jälkeen, lähtevätkö ne esimerkiksi Venäjälle tai muualle hyötykäyttöön?

- Toivottavasti, vaikka sinne. Mutta kierrätykseen kumminkin, eli missään nimessä ei roskiin heitetä. En sen kummemmin ole kerennyt kysyä sitäkään, että onko joku paikka, jonne tekstiilit ovat menossa.

Oletko aikasemmin ollut mukana vastaavissa projekteissa?

- No en sinällään, mutta aika paljon ompelen vaatteita omille lapsille, pipoja ja tällaisia. Kierrätyskankaitakin tulee paljon käytettyä vaatteiden tekoon. Vapaaehtoistyössä en ole aikaisemmin ollut ja ompeluakin olen ihan oman kodin tarpeisiin harrastanut. Kierrätys on aina ollut lähellä sydäntä. Hyvin harvoin tulee kaupasta uusia vaatteita ostettua, kirppareilta kierrellään ja katsellaan.

Mitkäs on fiilikset näin työrupeaman jälkeen?

- Ihan jees, ekaa kertaa talkoolaisena itse asiassa. Rokkia olen kolunnut varmaan vuodesta -92 tai -93. Ei ole jäänyt välistä kuin ehkä yksi tai kaksi kertaa. Aina ei ole lippuja ollut, mutta ulkopuolellakin on se ihana oma fiilis aina.

Rokkisuunnitelmat?

- Perjantaina menemme miehen kanssa Stam1naa ja Viikatetta katsomaan, ja lapset menevät mummolaan yökylään. Lauantaina ja sunnuntaina otetaan lapset mukaan rokkiin. Lapsetkin alkavat olla aikalailla rokkikonkareita. Vaikka vasta viisi- ja kuusivuotiata ovat, niin olisiko ehkä yksi rokki jäänyt heiltä vain väliin. Ihan vauvasta asti ovat mukana olleet rokkaamassa.
Teksti: Pekka Naakka

Aihe(et): Ihmiset ja ilmiöt.