Liimanarinaa


Bändi aloitti kovin sekavissa meiningeissä. Toimittaja luuli sen olevan vain alkua, mutta huomasi pian olleensa väärässä. Musiikki oli kuin vanhaa punkia, amatööri oli kuulevinaan vaikutteita Sex Pistolsista. Sanomaakin oli: ainakin maahanmuutto, EU ja perussuomalaiset mainittiin. Siinä olikin kaikki, mistä allekirjoittanut ymmärsi yhtään mitään. Biisit kuulostivat keskenään kovin samanlaisilta ja tasapaksuilta. Muutama ihminen kuitenkin tanssi ja kuvaajakin kertoi tykkäävänsä. Hyvä.

Keikka oli hyvin katkonainen. Oli viritystaukoa ja alkoholia nautittiin antaumuksella. “Kännissä ja läpällä,” huusi joku yleisöstä ja taisi olla oikeassa. Joskus neljännen tai viidennen biisin jälkeen koko bändi rumpalia lukuunottamatta poistui lavalta. Seurasi vähintäänkin viiden minuutin hidastempoinen rumpusoolo. Kun porukka saapui takaisin lavalle ja meininki jatkui samanlaisena, toimittaja ei voinut todeta muuta kuin “Hauskaa illanjatkoa!”

Teksti: Johanna Mikkola

Aihe(et): Kohti Rokkia.