The Hivesmäistä aktia lauantai-illan päätteeksi


Tiukka rokkipäivä alkaa kääntyä loppua kohden, kun väki valuu päälavan edustalle. Päivä on ollut huima ja tarjonnut paljon hienoja keikkoja, mutta vielä on loppuhuipentuman aika. Kirsikka kakun päällä, veijarit naapurista, 11 vuoden taon jälkeen jälkeen Ilosaarirockin lavalla meitä viihdytämässä: The Hives!

Ensimmäisten sointujen kutsuhuuto saa yleisön juosten pakkautumaan lavan ja miksauskopin väliin illan viimeisiin bileisiin. Ja tässä hommassa otetaankin sitten luulot pois. “Jumalauta nyt rokataan!“, Pelle Almqvist kehottaa, ja mehän rokataan. “Hyppee, hyppee!“, ja yleisö pomppii väsymättömästi. Keikka on pitkälti rockpunksekoilua tyyliltietoisella otteella. Smokki lentää jossain vaiheessa lämpötilan noustessa. Solisti herra Almqvist huvittaa yleisöään esittelemällä suomen kielen taitojaan; “Ei leikitä! Ei leikitä Suomi tytöt ja pojat!“, “Anna mulle punk rock, anna mulle tytöt!“, “I want more! Huutaa huutaa, hyppee hyppee!

Setissä kuullaan vanhaa tuotantoa ja uuden levyn ralleja, jotka sulautuvat huimaksi hittipoturksi. Bändi on ollut Ilosaarirockissa vimeksi vuonna 2001, ja lavalta tiedustellaan, kuka on ollut silloin paikalla. Ehkä jotkut ovatkin, mutta lavalta kuittaillaan, että kenties nuorempien rokkareiden vanhemmat tai isovanhemmat. Tämä revittely uppoaa kuin se kuuluisa veitsi pehmeään voihin, eikä lavan edustalta löydy montaakaan kaveria, jotka pysyvät paikallaan, kun nämä garagerockin ruotsalaslähettiläät pieksevät yleisönsä lauantai-illan aktin hurmokseen. Letkat juoksevat, hyppivät ja pomppivat virtana ja jos vaan suinkin tilaa on, tanssiliikkeet täyttävät tilan. Tämä on loistava päätös loistavalle päivälle!

Teksti: Kaisa Kauppinen
Kuvat: Sampsa Geijer ja Markus Korpi-Hallila

Aihe(et): Keikka-arviot.