Ilosaarirock 11.–13.7.2014  \\  Laulurinne  \\  Joensuu  \\  ilosaarirock  \\  @ilosaarirock

Haastattelussa Pasi “Darwin” Sorjonen

Itä-Suomi ja Ilosaarirock kätkevät taakseen mielenkiintoisia persoonia. Persoonia, jotka ovat jättäneet jälkensä niin paikalliseen rock-musiikkiin kuin Ilosaarirockiin itseensäkin. Yhteen näistä persoonista on päässyt toukokuusta alkaen tutustumaan toistaiseksi vain Internetissä julkaistavan kirjan, Puulaakirokkitähden sivuilla. Hän on Pasi ”Darwin” Sorjonen.

Pasi "Darwin" Sorjonen. Linkitetty Puulaakirokkitähti-blogista.

Tavoitan Pasin puhelimella Joensuun Jokiasemalta. Mies on polkaissut juuri Lehmosta Joensuuhun ja on nauttimassa mallaspirtelöä. Vaikka kaveri monessa kolkassa tunnetaankin, lienee pieni esittäytyminen paikallaan.

Mikä ja kuka on Puulaakirokkitähti? Mistä lähti idea moiseen projektiin?

- Vuosien varrella on päässyt kertymään tarinoita rokkireissuilta ja kaikenlaisesta sekoilusta. Piruillessaan ja kaverien yllyttämänä niitä alettiin kirjoittamaan sitten ylös. Aluksi piti kirjoittaa vain ulkomaan reissuista, mutta siinä se nälkä sitten kasvoi syödessä. Kirja on kirjoitettu valmiiksi ja toistaiseksi sen julkaisu tapahtuu vielä sähköisessä muodossa.

Ensimmäiset julkaisut tehtiin toukokuun alussa ja lukijoitakin on siunaantunut mukavasti.

- Julkaisut tulee parin viikon välein ja tämmöisellä tahdilla tässä menisi sellainen vuosi-puoltoista. Kyllähän tuo lukijoiden määrä on yllättänyt ja toivottavasti se julkaisujen myötä kasvaakin.

Sinulla on myös hyvin henkilökohtainen suhde Ilosaarirockiin, kerrotko hieman lisää?

- Ensimmäinen Ilosaarirock oli vuonna ’82 ja 10 vuotta myöhemmin sitä oltiinkin sitten jo paikalla artistina. Vuonna ’91 takasin Ilosaarirockin lainoja, mutta tähän palataan torstain julkaisussa. Kyllä siinä löyhässä hirressä roikuttiin, mutta lopulta festari tuotti sen verran, että omat saatiin takaisin. Viimeiset 20 vuotta olenkin ollut ihan vain festarivieraan roolissa.

Sinulla on siis kertynyt sen verran tuota rokkihistoriaa, että sen varrelle mahtunee kaikenlaisia muistoja?

- Olihan se mahtavaa touhua silloin ekassa Ilosaarirockissa ’82! Silloin ei ollut niin tarkkaa noiden artistialueiden kanssa ja pääsin Sleepy Sleepersin bäkkärille. Olihan se melkosta kun Tiina Tiikeri pesi kätensä pelkällä kivennäisvedellä.

Mutta myös tuoreempia rokkimuistoja löytynee?

- Olen kova Anthrax-mies! Vuosi taisi olla 2007 ja oltiin jo siirrytty laulurinteelle. Kymmenen minuuttia ennen keikkan alkua tuli jumalaton ukonilma joka loppui viisi minuuttia ennen keikkan päättymistä. Kyllä sitä mietti että peruuntuuko perkele koko keikka. Keikan jälkeen olin hakemassa lavan takaa sämpylää ja joku pikkunen käsi vei sen siitä nenän edestä. Siinä ne oli pienet Anthraxin Amerikan ukot, isommilta ne lavalla näyttää.

Puulaakirokkitähden rivien välistä paistaa läpi rakkaus rock-musiikkiin ja elämäntapaan. Kumpi siinä kiehtoo, musiikki vai elämäntapa?

- Kyllähän se on semmoinen sisäänrakennettu juttu. Nykyisellään teen työkseni ihan nörttihommia ja siellä kysellään, että miten sinäkin jaksat. Miksei jaksaisi? Kyllähän tätä jos järjellä ajattelis niin ois jo joutanut lopettaa, vaan onneksi ei tarvitse ajatella!

Mites nykymusiikin tila ja nykymuusikot? Onko olemassa vaaraa että nykyrokkareista kehittyy aneemisia studiopiiperöitä?

- Ei todellakaan. Joensuussakin on kaikenmoisia hahmoja ja koko touhussa on varmaan enemmän järkeäkin. Täällä on hyvä meininki ja esimerkiksi Kerubi on ihan uskomaton juttu.

Palataan vielä hetkeksi kirjan sivuille. Muisteloissasi mennään halki Euroopan enemmän ja vähemmän laitamyötäisessä. Mitä tulee muistaa, kun nuori mies tai nainen lähtee sekoilemaan maailmalle?

- Ei mitään! Kaiken parhaiten pärjää kun vaan nauttii menosta. Seize the day.

Kirjan sivuilta tulee tutuksi myös muuan päähine, johon olet liimannut ennen armeijaa leikkaamansa hiukset. Vieläkö kyseinen kotsa on tallessa ja onko siinä enää hiuksia?

- On ja on! Siitä on sivuilla todisteeksi kuvakin. Samassa kuvassa on muuten mollamaija, joka oli aikanaan meidän ainut keikkapalkkio Vilnasta.

Haastattelua tehdessä Ilosaarirockiin on enää pari yötä. Mites tästä jatketaan?

- Tästä jatketaan terassilta Pop-kadulle. Lehmosta tullessa törmäsi jo kolmeen kaveriin, Joensuun alueella sitten jo toiseen kolmeen. Kyllä Ilosaarirock on semmoinen kaveriennäkemis-festari!

On tullut aika kiittää mukavasta juttutuokiosta. Ylihuomenna tehdäänkin jo uusia rokkimuistoja.

Puulaakirokkitähti

Darwinia haastateltiin Rokkiviikon keskiviikkona.

Teksti: Mika Martikainen

 

Aihe(et): Ihmiset ja ilmiöt, Rokin tekijät.