Ilosaarirock 11.–13.7.2014  \\  Laulurinne  \\  Joensuu  \\  ilosaarirock  \\  @ilosaarirock

Hiilijalanjälki

Ilosaarirock on tehnyt jo vuosia töitä festivaalin aiheuttaman ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Suuren tapahtuman järjestäminen ei ole minkään sortin ympäristöteko, mutta luonnolle aiheutuvaa kuormaa on mahdollista pienentää. Se vaatii tietoa, osaamista ja ennen kaikkea asennetta.

Tutkimus kasvihuonepäästöistä

Ilosaarirock on laskenut tapahtuman hiilijalanjäljen vuoden 2010 festivaalista lähtien. Luotujen mittareiden avulla oli mahdollista havaita festivaalituotannosta paikat, joissa voi toimia ekologisemmin. Perimmäinen tarkoitus tutkimuksella on pienentää festivaalin aiheuttamia päästöjä eli pienentää tapahtuman hiilijalanjälkeä tulevaisuudessa.

Tutkimuksen tulokset

Ilosaarirockin päästöistä yli neljä viidesosaa muodostuu artistien ja yleisön kulkemisesta. Olemme jakaneet päästöt selkeyden vuoksi tutkimuksessa kolmeen osaan. Ohjelmassa lasketaan kotimaisten ja ulkomaisten artistien matkustamisen aiheuttamat päästöt. Tuotanto sisältää tapahtuman teknisen toteutuksen, kuljetukset, sähköntuotannon, jätehuollon, vedenkulutuksen ja painotuotteet. Asiakkaiden kulkemisen aiheuttamat päästöt lasketaan asiakastutkimusten ja lipunmyyntitietojen perusteella.

Ilosaarirockin kokonaispäästöt vuonna 2013 olivat 598 tonnia CO2-ekvivalenttia.

  • Ohjelman osuus 110 tonnia, kokonaispäästöistä 18%
  • Tuotannon osuus 89 tonnia, kokonaispäästöistä 15%
  • Asiakkaiden osuus 399 tonnia, kokonaispäästöistä 67%

Vuoteen 2012 verrattuna Ilosaarirockin päästöt kasvoivat 27%. Nousu johtuu festivaalin yleisöennätyksestä. Kävijöitä oli runsaasti edellistä vuotta enemmän, mikä luonnollisesti kasvatti hiilijalanjälkeä. Myös festivaalialueen kasvattaminen entistä laajemmalle alueelle tuotti tuotannossa 7% enemmän päästöjä. Vaikka festivaali kasvaa, päästöjä saadaan vuosittain suhteessa pienennettyä. Entistä tarkemmat mittarit auttavat meitä löytämään paikat, joissa hiilijalanjälkeä on mahdollista kutistaa. Voit auttaa meitä tavoitteessa harkitsemalla millä saavut Ilosaarirockiin. Asiakkaiden liikkuminen aiheuttaa 2/3 osaa festivaalin päästöistä.

Päästöjä on helpompi ymmärtää esimerkkien avulla: kaikilla festivaalin päästöillä olisi voinut lentää maailman ympäri reitillä Helsinki–New York–Tokio–Helsinki 206 kertaa. Festivaalin kokonaispäästöt vastaavat noin 205 suomalaisen keskimääräistä vuotuista hiilijalanjälkeä.

Lahjoitus luonnonsuojeluun

Ilosaarirock on lupautunut minimoimaan hiilijalanjälkensä ja maksamaan kompensaatiomaksun kasvihuonekaasupäästöistään. Festivaalin tavoitteena on tehdä tapahtumasta hiilineutraali. Kaikkia päästöjä ei kuitenkaan ole mahdollista nollata. Siksi vuosittainen – toivottavasti pienentyvä – päästömäärä kompensoidaan. Maksu määräytyy EU:n päästökaupan hintojen mukaan. Summa luovutetaan vuosittain päätettävään luonnonsuojelukohteeseen.

Vuoden 2012 ja 2013 festivaalin päästöjen kompensaatiosumma ohjelman ja tuotannon osalta on tariffien mukaan 2075 euroa.

Vuoden 2013 luonnonsuojelukohde: Järvilohi

Ilosaarirock lahjoittaa vuosien 2012 ja 2013 kompensaatiosumman järvilohen suojeluun. Rahalla rakennetaan lohien kutupaikkoja kunnostamalla koskialueita.

Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen kalalaji. Se on Suomen sisävesiin jääkauden jälkeisten vesireittien muutosten jälkeen jäänyt Atlantin lohen muoto. Järvilohen luontaiset lisääntymisalueet sijaitsevat Ilosaarirockin asiakkaillekin tutussa Pielisjoessa, sen sivuhaarassa Ala-Koitajoessa sekä Pieliseen laskevassa Lieksanjoessa.

Ihmistoimintojen, voimalaitosrakentamisen, seurauksena järvilohen luontainen elinkierto ja lisääntyminen ei ole enää mahdollista. Ensimmäiset merkit elinolojen heikentymisestä huomattiin jo 50-luvulla.

Järvilohikantoja pidetään yllä jatkuvin istutuksin. Luonnollista lisääntymistä on havaittu Pielisjoessa vain Ilosaaren rannalla, joten kutupaikkojen kunnostaminen voi estää kalan kuolemisen sukupuuttoon.

Suurimpia uhkia järvilohen tulevaisuudelle ovat estynyt kulku lisääntymisalueille ja alueiden tuhoutuminen, kalojen vähäisestä määrästä johtuva perimän heikkeneminen ja vähäinen luontainen lisääntyminen sekä kalastus järvialueilla.

Lisätietoja järvilohesta www.jarvilohi.fi

Suojelutoimet

Tärkeimpiä järvilohen suojelutoimenpiteitä ovat koskialueiden kunnostukset, joilla pyritään palauttamaan järvilohen luontainen elinkierto ja saada lohet lisääntymään luonnollisesti. Ilosaarirockin kompensaatiorahoilla rakennetaan uusia kutupaikkoja Ala-Koitajoessa sijaitsevaan Tyltsynkoskeen. Noin 400 metriä pitkän kosken pohjaa ennallistetaan ja siihen lisätään noin 40 kuutioita eli neljä autolastillista erikokoista kutusoraa. Pohjalle lisätään isoja kiviä ja niiden päälle pienempää, 1–6 cm halkaisijaltaan olevaa kutusoraa. Kutusoraa levitetään kone- ja ihmisvoimin talkootyöllä.

Soran levitystä

Yksinkertaistaen olemme mukana rakentamassa järvilohille pussauskoppeja, joiden myötä syntyy toivottavasti uusia pikkukaloja jokivarsiin pulikoimaan.

Ilosaarirock toteuttaa järvilohien suojelun yhdessä Saimaan lohikalat -hankkeen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa.

Ympäristölippu

Myös sinä voi kompensoida omat päästösi ostamalla Ilosaarirockin ympäristölipun ja lahjoittamalla 3€ Suomen luonnonsuojeluliitolle järvilohien elinolojen parantamiseen.

Ympäristölippurahat ohjataan Tyltsynkosken ennallistamiseen ja kutusoran lisäämiseen. Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisjaosto levittää soran talkootöinä.

Vuoden 2012 luonnonsuojelukohde: Kuorinka-järvi

Ilosaarirockin vuoden 2012 suojelukohde oli Joensuun lähistöllä sijaitseva Kuorinka-järvi. Kuorinka on tärkeä Natura 2000 -vesistö ja pohjoiskarjalaisille rakas luontokohde. Kuorinka on rehevöitymässä johtuen järven ulkopuolisesta ravinnekuormasta.

Ilosaarirockin varojen avulla aloitettiin niittotalkoot! Suojelutyön tavoitteena on poistaa kertynyttä kasvillisuutta ja pysäyttää järven tilan muutos. Samanaikaisesti tutkitaan keinoja vähentää järveen tulevaa ravinnekuormaa.

Vuoden 2011 luonnonsuojelukohde: Rupilisko

Ilosaarirockin vuoden 2010 kompensaatiosumma lahjoitettiin uhanalaisen rupiliskon suojeluun. Rupilisko on rauhoitettu salamanterieläin, jota tavataan Suomessa vain Pohjois-Karjalassa ja Ahvenanmaalla. Rupiliskot kärsivät ilmastonmuutoksesta huomattavasti ja ilman aktiivisia suojelutoimia rupilisko on vaarassa hävitä Suomesta. Lajin suojelu auttaa myös uhanalaisten suo- ja metsäluontotyyppien säilymistä.

Ilosaarirockin lahjoittamilla varoilla rakennettiin yhdeksän uutta lampea, ennallistettiin kaksi suota sekä syvennettiin ja nostettiin vesistöjä. Työstä on ollut hyötyä: rupiliskokanta on selvästi vahvistunut. Ensimmäistä kertaa Suomessa on pystytty rakentamaan lampia, joissa uhanalaiset rupiliskot lisääntyvät.