HURMOS! julistaa Henrik! ja tarjoilee kenties Ilosaarirockin kaoottisimman keikan

Lauantai-iltana Soundi-lavan räjäytti täysi laidallinen hardcore punkia ja hävyttömiä välispiikkejä. Lauteille noussut Henrik! onnistui luomaan täydellisen kaaoksen ja tarjoamaan yleisölle jotain, mitä he eivät varmasti tule enää koskaan uudelleen kokemaan – ja jonka sulatteleminen vie varmasti aikaa.

Lavalla nähtiin katsaus kesämuotiin. Kuva: Tomas Aphalo

Henrik! vetää lauantai-iltana keikan, jota on vaikea, jopa mahdoton, pukea sanoiksi. Jo keikan aikana ystävät tulevat taputtelemaan toimittajaa olkapäälle.

– Tsemppiä vaan! he toivottelevat.

– Innolla odotan, mitä saat oikein aikaiseksi.

Niin odotan minäkin. Keikka on nimittäin sellainen, että se täytyy itse kokea. Alkuasetelmaa on vielä helppo kuvata: lavalla heiluu ihmisiä soittimineen, laulaja seisoo mikkitelineen takana. Kaikki ovat pukeutuneet kauniisiin kukallisiin mekkoihin. Ilmoille kajahtaa musiikkia, yleisö heiluu sen tahdissa.

Mutta kukkamekkoihin pukeutuneet henkilöt ovatkin oletettavasti miehiä, osa on jättänyt alushousunsa kotiin. Ja perinteisen bändikokoonpanon sijaan lavalla on laulajan ja basistin lisäksi kaksi rumpalia ja viisi kitaristia. Musiikki riitelee hempeiden mekkojen kanssa: soittimista kajahtaa hardcore punkia ja laulaja käy välillä riehumisen lomassa karjumassa mikkiin.

– Joudutte kaikki helvettiin! Henrik! karjuu toisessa kappaleessa ja heittää kukkamekkonsa pois. Loppukeikan hän vetää pelkissä boksereissa.

Suorapuheinen Messias

Henrik! eli Janne Ahtiainen ei sensuroi puheitaan.

– Kuin moni sai eilen pilluu leirinnässä? Entä dikkii? hän kysyy yleisöltä ja polkaisee uuden biisin käyntiin huutamalla ”nyt vittu pannaan!”. Yleisöön tehoaa suora puhe: keskellä pyörii suuri pitti heti, kun Henrik! siihen komentaa.

Lavalla Henrik! on Messias. Bokserisillaan hyppivä, hiuksiaan repivä messias. Hän seisoo spottivalossa, kohottaa kädellään ylös muistivihkon kuin Raamatun ja lukee siitä yleisölle kertomusta. Henrik kertoo Paperi-T:n tapaamisesta, siitä kuinka hän kuunteli nuorena Negativea ja halusi olla kuin Jorma Uotinen. Kuinka hän katseli YouTubesta blackmetal-genren videoita ja mietti, että sellainen voisi olla ihan hauskaa, taidetta. Kaikessa poukkoilevuudessaan tarina etenee ja saa hetkeksi lavalle viipyilevän, rauhallisen tunnelman, joka päättyy lopulta järjettömään ryminään. Soittimista otetaan kaikki irti, Henrik! on siirtynyt kaveriksi hakkamaan rumpuja ja riehumaan pitkin lavaa.

– Suomirap on vitun noloo nykypäivänä! Versace Henrikinä tunnetuksi tullut laulaja käy huutamassa mikkiin taustalla jatkuva punkräime. Ja mellakointi lavalla jatkuu.

Kitaroita riitti. Kuva: Tomas Aphalo

Täysi kaaos on Henrik!in hurmos

– Me ei osata skeittaa, me ei olla punk! Ahtiainen huutaa mikkiin useita kertoja käynnistäen lähes viidentoista minuutin mittaisen kaaoksen.

Kaaos on täydellinen sana kuvaamaan lavan tapahtumia. Hetken ajan näyttää siltä kuin lauma eskari-ikäisiä pikkupoikia olisi päästetty uuteen vauhtipuistoon. Yleisössä joku huomauttaa, että höpöhöpö, se on taidetta. Sitä se varmasti onkin, ja sitä on niin runsaasti, että kaikkea on mahdoton nähdä. Joka puolella tapahtuu samaan aikaan niin paljon, että katsomiseen tarvitsisi muutaman silmäparin lisää.

Lavalla tapahtuu seuraavaa: hardcore punk ei lakkaa hetkeksikään, soittimista otetaan kaikki irti, räminää, rätinää, jytinää, pörinää, soittajat juoksevat ja hyppivät pitkin lavaa, seisovat rumpujen päällä, joku heittää mekkonsa pois, Henrik! kiipeilee lavan rakenteissa, repii hiuksiaan, on harrastavinaan seksiä mikkitelineen kanssa, karjuu, lavalle virtaa lisää väkeä, joku roikkuu kitaristin selässä, bongorummut, tamburiini, lehmänkello, sähkökitaralla tönitään muita selkään, yksi juoksee ympäri lavaa rumpu päässä ja hakkaa sitä, yleisöön roiskutetaan kaljaa, bändin seassa juoksee villisti kuvaaja, kitaralla soitetaan rumpua, hyppimistä, juoksemista, heilumista, rumpusetistä viedään osia ja niitä hakataan ympäri lavaa minkä ehditään.

– Hurmos! Hurmos! Hurmos! Ahtiainen julistaa, ja jollain ihmeen konstilla kaaoksesta saadaan vielä enemmän kaaosta. Henrik! nostaa ilmaan vahvistimen ja pullistelee sen kanssa lavan etuosassa, taustalla bändi ja lavalle tulleet ihmiset jatkavat tauotonta heilumista. Joku hakkaa Henrikiä kitaralla selkään.

– Ihan vitun sairasta! Kiitos! Henrik! huutaa ja pudottaa mikin kädestään lattialle. Keikka loppuu yhtäkkiä, lavalle jäävät valot päälle. Olo on tyrmistynyt, hetken aikaa on pakko seisoa paikoillaan ja miettiä, mitä on juuri nähnyt.

– Tuntuuko jokin vielä joltain tämän jälkeen? eräs ystäväni kysyy.

Tuskin. Sen verran ainakin tiedän, että kukkamekot eivät enää koskaan ole entisellään. Mutta toisen ystäväni sanoja lainaten: kyllä minä olen onnellisempi tämän kokemuksen kanssa.

Hurmos! Kuva: Tomas Aphalo

Teksti: Anne Tuovinen
Kuvat: Tomas Aphalo

Jaa tämä
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter

« Etusivulle

« »

Pääyhteistyökumppanit

Koff     Lidl