Tulennielentää ja pariakrobatiaa – sirkustaitelijat kaappasivat voiton Alanko katutähdeksi? -kilpailussa

Popkatu järjesti rokkiviikolla valtakunnallisen matalan kynnyksen katuesiintyjäkilpailun "Alanko katutähdeksi?". Mukaan mahtui kisailemaan 20 erilaista viihde-esitystä. Joensuun torin tuntumassa nähtiin ja kuultiin kattava valikoima live-musiikkiesityksiä ja huikeita sirkustemppuja. Kilpailun paras anti esiintyy myös festareilla, joten silmät kannattaa pitää auki!

Sirkustaiteella meni Alanko katutähdeksi? -kilpailussa lujaa. Kilpailun voittajat pääsivät esiintymään Ilosaarirockin alueelle, ja saammekin nautiskella viikonloppuna näyttävistä esityksissä, joissa ei säästellä lihaksia tai tulta. Verkkotoimituksemme pääsi tutustumaan sirkustaiteen taustoihin.

Turkulaista pariakrobatiaa

Sirkustaitelijakaksikko Fanni Silmunen ja Marianne Vaalimaa ovat yksi Popkadun Alanko katutähdeksi? -kilpailun voittajista. Duo Fanni & Marianne esitti pariakrobatiaa aurinkoisella Linnunlahdella toisena festaripäivänä, sillä palkinnoksi kilpailusta parivaljakko sai kolmen päivän rokkiliput ja pääsyn esiintymään alueelle.

Itse kilpailussa kaksikkoa kiehtoi erityisesti mahdollisuus esiintyä kadulla. Molemmat ovat opiskelleet sirkustaidetta Turun taideakatemiassa ja nykyään he työskentevät alan asiantuntijoina.

– Turussa on Suomen ainut korkeakoulu, jossa voi opiskella sirkustaidetta, Marianne osaa kertoa.

Mikä sai kaksikon matkustamaan Turusta asti Joensuuhun kisaamaan?

– Me ollaan esiinnytty eniten kadulla ja me tykätään siitä, Marianne valaisee.

– Marianne tosiaan näki tapahtuman mainoksen jossain ja sit me ajateltiin spontaanisti lähteä, Fanni lisää.

Vaalimaa on alunperin kotoisin Varkaudesta, joten Ilosaarirock on hänelle ennestään tuttu festivaali. Silmunen kertoo käyneensä rokissa viimeksi kuusi vuotta sitten, jolloin hänet houkutteli paikalle islantilainen rock-yhtye Sigur Rós. Ilosaarirockista heidän mieleensä ovat jääneet erityisesti ilotulitulitukset ja yleinen festarifiilis.

– Ihmiset ovat tulleet kyselemään meiltä, mitä teemme ja huikanneet, että ”ootte hulluja”, Marianne kertoo.

Palaute on ollut enimmäkseen ihmettelevän positiivista, eivätkä he ole törmänneet tökeröön käytökseen. Heiltä on usein kysytty, missä vastaavaa voi oppia.

Duo Fanni & Marianne. Marianne Valimaa ja Fanni Silmunen taitavat yhteispelin. Kuvaaja: Henri Huikuri

Kemiaa on oltava

Kuinka kauan siis vie oppia pariakrobatiaa ja huimaa tasapainottelua?

– Aloitettiin esiintymään yhdessä, kun oltiin harjoiteltu yhdessä noin vuosi. Esiinnyttiin oman perheen tapahtumissa tutussa ympäristössä, Marianne muistelee.

– Katuesiintyminen aloitettiin kahden vuoden jälkeen erilaisissa tilaisuuksissa. Pariakrobatiaa oppii yhdessä tekemällä. On erittäin tärkeää oppia tuntemaan se oma kaveri, jonka kanssa tätä tehdään, Fanni jatkaa.

Akrobatia on ollut pitkään molempien harrastus, joten ammattiura oli selkeästi tiedossa. Esiintymisasut ovat usein yhtenäiset ja vaativat pientä tuunausta. Täysin itse he eivät kuitenkaan asujaan tee.

Molemmat ovat tyytyväisiä Alanko katutähdeksi? -tapahtumaan, jossa oli heidän mielestään läsnä oikea katuesiintymisen meininki. Erityisesti heitä miellytti tapahtuman monipuolinen sisältö. Mukaan mahtui bändejä, teatteria, tanssia ja juurikin sirkustemppuja.

Lapsuuden harrastuksesta ammatti

Toinen kisan voittaja, Rauli Katajavuori, esittelee viimeisenä festivaalipävänä tulennielentää ja tulisoihduilla jonglööraamista. Mies on alun perin kotoisin Uimaharjulta. Koko ikäänsä Katajavuori ei kuitenkaan ole Pohjois-Karjalassa asunut, vaan kuvailee itseään paluumuuttajaksi.

Sirkustaiteen pariin Katajavuori päätyi lapsuudessaan ja lopulta harrastuksesta muotoitui hänen ammattinsa. Mitään muuta Katajavuori ei ole työkseen tehnyt, ja ala vaatiikin taitajaltaan omistautumista. Alalle päätymistään hän kuvailee eräänlaiseksi vahingoksi.

– Pikkuveljeni osasi jonglöörata ja sitten isoveljenä tietysti tuli olo, ettei voi olla huonompi. Oli pakko harjoitella. Siitä se sitten lähti ja eskaloitui lopulta ammatiksi, Katajavuori taustoittaa hyväntuulisena ja lisää:

– Tässä on hauska juttu se, että kolmekymmentä vuotta sitten neljä uimaharjulaista poikaa innostui jonglöörauksesta ja nykyään kolme heistä on alan ammattilaisia.

Rauli Katajavuori saa tulisoihtujen jonglöörauksen näyttämään helpolta. Kuva: Henri Huikuri

Yleisö saa mitä haluaa

Turun taideakatemia on tuttu ympäristö myös Katajavuorelle. Hän toimi siellä kuusi vuotta sirkustaiteen opettajana. Alanko katutähdeksi? -kilpailuun hän lähti, koska kaipasi lisää kokemusta katuesiintymisestä. Syksylle on tiedossa enemmän ulkoilmaesiintymisiä. ”Liukuhihnamaisesta” esiintymisestä hänellä ei ole ennestään kamalasti kokemusta. Esitykset kestävät noin 20 minuuttia.

Tulen kanssa esiintyessä on otettava paljon asioita huomioon.

– Tulennielentä on oikeasti vaarallista, joten ei kannata tehdä, jos ei tiedä mitä tekee, Katajavuori painottaa.

Katajavuori haluaa korostaa myös taitojaan jonglöörauksen saralla, mikä on syy siihen, että hän jätti paljon huomiota saaneen tulishow’n taannoin vähemmälle.

– Tällekin taidolle tulisi myös arvo, joten olin kaksikymmentä vuotta tekemättä tulen kanssa ollenkaan. Oma suhtautuminen on nyt muuttunut ja olen ottanut ne taas mukaan. Annetaan yleisölle mitä se haluaa, hän tiivistää.

Ruohoalueella on toki syttymisriskinsä ja kova tuuli vaikeuttaa tulennielemistä. Tuulisella säällä onkin tyydyttävä vain sammuttamaan liekki ja jättämään erikoiset temput vähemmälle.

Uudet bändilöydöt festareiden parasta antia

Rauli Katajavuori esiintyy Ilosaarirockin alueella enimmäkseen chill outissa, sillä hän haluaa saada yleisön huomion vaivattomasti. Lisäksi alueella on paljon enemmän tilaa, eivätkä tulisoihdut aiheuta vaaratilanteita.

– Otan mieluusti sen 20 minuuttia täysin itselleni.

Katajavuorella on Ilosaarirockista 90-luvulta hyvät muistot, vaikkakin hän epäilee, että aika on saattanut kullata niitä – onhan nuorena aivan eri asia rellestää festareilla.

– Tykkään myös siitä, että asiat muuttuvat, hän sanoo ja viittaa Ilosaarirockin kehitykseen ja jatkaa, mitä itse kaipaa tapahtumalta:

– Tulen kuuntelemaan musiikkia ja tykkään myös yllättyä uusista löydöistä. Japanilainen bändi Mono oli lauantai-iltana mielenkiintoinen ja voisin kuunnella heitä jatkossakin.

 

Teksti: Mirja Kallinen
Kuvat: Henri Huikuri

 

Jaa tämä
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter

« Etusivulle

« »

Pääyhteistyökumppanit

Koff     Lidl