17.7.2005 - 18:49 Dark Tranquillity irtonaisena

Metallin Iggy Pop ja muu joukkue rankaisi hymyssä suin. Melodista death metallia pitkän kaavan mukaan jo 90-luvun alusta tehnyt ruotsalainen Dark Tranquillity oli lavalla metallibändiksi poikkeuksellisen iloinen. Suurin syy tähän oli yhtyeen vokalistin Mikael Stannen irtonainen yhden miehen teatteri. Virne lähti harvinaisen herkästi ja ruumiillinen venkoilu luontui lauluhommien ohessa. Turhaan ei ole miestä metallin Iggy Popiksi tituleerattu.

Lurittelevien melodioidensa puolesta joskus lähinnä musiikillista kierrepastaa muistuttanut Tranquillity on viime vuosina siirtänyt huomiotaan riffeihin ja rytmiikkaan, mikä onkin ollut tervetullut uudistus bändin musiikissa. Myös kosketinsoittaja Martin Brändström on osoittautunut oivaksi lisäksi yhtyeen sointiin.

Setissä erot Projector-levyä edeltäneen romanttisemman, tuplakitaramelodioita huoletta käyttäneen otteen ja uudempien levyjen modernimman lähestymisen välillä tulivat hyvin esille. Paljon kuultiin viimeisimmän Character-kiekon biisejä, mutta parhaiten tällaiselle DT-aktiivikuuntelunsa viime vuosituhannelle jättäneelle pahville toimi vuoden 1995 uraa uurtaneelta The Gallery –levyltä irroitettu hitti Punish My Heaven ruoski armottomimmin.

Kaiken kaikkiaan yllättävänkin asiallinen veto orkesterilta, joka on välillä tuntunut yhtä puoleensavetävältä kuin auringossa aromeja kerännyt annos kesäkeittoa.

-Mikko Kuronen
Kuvat: Matti Immonen

Takaisin