Viimeinen keikka ei jäänyt viimeiseksi

Kolmas nainen nähtiin Ilosaarirockissa viimeksi kuusitoista vuotta sitten. Viime vuonna uuden Sydänääniä-albumin julkaissut poppoo on löytänyt uutta virtaa, joka potkaisee sen tänä kesänä vihdoin takaisin Joensuuhun.

Kolmannen naisen keulamies Pauli Hanhiniemi kuuluu siihen onnelliseen joukkoon, joka vielä muistaa ajat, jolloin Ilosaarirockia juhlittiin alkuperäisellä paikallaan Ilosaaren laguunissa.

– Aikoinaan, kun festarit oli saaressa, oli se tosi makeeta ja erilaista. Nykyään Ilosaarirock eroaa muista festareista varmaan yleisössä. Veikkaan, että jossain Ankkarockissa on vähän erilaista ryhmää kuin Ilosaaressa.

– Toisaalta myös yleisöt sekoittuu, ja sehän kai on tarkoituskin. Sekoittaa ja sekaantua. Sekoilla ja nauttia elämästä ja toisistamme.

Kolmannen naisen edellisestä Ilosaarirockin-keikasta on vierähtänyt hävyttömän pitkä tovi.

– Viimeiseksi kuvittelemamme keikka soitettiin Ilosaarirockissa vuonna 1994. Oli mieli maassa ja samalla oudon keveä. Veti niin sanotusti vakavaksi, mutta ei itkettänyt.

Samana vuonna Kolmas nainen hajosi, mutta fanien onneksi keikkailua jatkettiin muutaman vuoden tauon jälkeen. Tällä kertaa Kolmas nainen soittaa Ilosaarirockissa Sulo-klubilla eikä itse festarialueella, mikä ei Hanhiniemeä kovin hetkauta.

– En mä mitään mieti etukäteen. Katsotaan sitten siellä, mitä tuleman pitää, muusikko hymähtää.

Aikuinen nainen

Pohjanmaalaisten ja itäsuomalaisten yhteentörmäys ei Hanhiniemeä huoleta. Härmäläinen sulautuu karjalaisten joukkoon kuin voi puuroon – useimmiten.

– Sen perusteella, mitä meikäläinen on touhunnut joensuulaisten kanssa, voisi melkein väittää, että on joitakin asioita, jotka sujuvat aika hyvin, toiset verrattain hyvin, Hanhiniemi letkauttaa.

Ilosaarirockista ja festaritouhuista yleensäkin Hanhiniemellä on kokemusta ja muistoja lähinnä lavalta.

– Mä olen ollut vuosia laulajanhommissa eli keikalla festareilla, ja varsinaiset yleisökokemukset ovat jääneet vähemmälle. Muutama vuosi sitten kuitenkin oli vapaapäivä Provinssin aikaan, ja mentiin sitten sinne ihan yleisöksi. Hauskaa oli, mutta joku olisi voinut silloin vähän neuvoa meitä festareilla olemisessa...

– Olenhan mä tietysti Ilosaarirockissakin keikkojen ohessa myös haahuillut alueella, mutta niin mukavaa on ollut, ettei oikein muista mitään.

Kuudessatoista vuodessa ikää on karttunut sekä Ilosaarirockille että Kolmannelle naiselle.

– Aikuistunut, jäykistynyt ja pulskistunut, osin jopa kaljuuntunut porukka ollaan nykyisin. Se, miten se musaan vaikuttaa, on eri juttu. Maailma muuttuu ja olisi outoa, jos mitään ei tapahtuisi myös ikääntyville bändeille.

Hyvällä muonituksella kohti rokkia

Festarikeikoista ja -kansasta Hanhiniemellä on oma näkemyksensä.

– Festarikeikoilla valtaosa jengistä viipyy aloillaan koko keikan ajan, ja on siis enemmän yleisönä kuin iltaansa viettämässä, kun taas baarikeikoilla yleisö touhuaa enemmän omiaan – siis käy kusella ja dokaa.

– Ilosaarirockissa festarikansa on esiintyjän näkökulmasta, heh, sekalaista.

Hanhiniemi aikoo ottaa tulevan Ilosaarirockin rennosti.

– Tseikkaillaan, mitä eteen sattuu. Jos tykkään jostain bändistä, jään kuuntelemaan, ja jos en, keksin varmaan muuta tekemistä.

– Hyvä ruoka, parempi mieli. Hyvä juoma, vielä parempi mieli, ja siitä eteenpäin alkaakin jo mielensyöksyt.

Toteuttamisen arvoisia neuvoja jokaiselle rokkaajalle.

Teksti: Maaria Drake

< takaisin