Yona ja Orkesteri Liikkuvat Pilvet
Hetki, jolloin vain pilvet liikkuvat
Muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudun reggae- ja jazzpiireissä alettiin suhista neidosta nimeltä Yona. Huhuilua ei aiheuttanut ainoastaan hahmon hurmaava kauneus, vaan vierailut albumeilla, hiphop-keikoilla, jazz-kokoonpanojen solistina ja lavatanssikulttuuria uudistavilla klubeilla. Lopulta odotus päättyi Timmion Recordsin julkaistessa 25-vuotiaan laulajan debyyttipitkäsoiton Pilvet liikkuu, minä en. Hurmaava levy piti sisällään vaikutteita vanhasta suomi-iskelmästä ja jazzista, mutta myös urbaanista rytmimusiikista. Yonan lauluista kumpusi ajattomuus, käsityöläisyys ja suomalaisuus, jota ei ole tavoitettu sitten Chydeniuksen ikivihreiden.
Keikoilla Yonan Liikkuvat Pilvet -liveorkesteri paisuu parhaimmillaan kymmenhenkiseksi kokoonpanoksi, jonka sovituksista vastaa trumpetisti Kalevi Louhivuori. Yhtyeen esiintymisissä on jotain selittämättömän vaikuttavaa, kaihosta kumpuavaa toivoa, joka on vahvasti kiinni kotimaamme maaperässä. Kyse ei kuitenkaan ole nostalgiasta, vaan Yonan laulut koskettavat erityisesti modernin maailman mullikossa tarpovaa aikalaista, jolla on tarve pysähtyä hetkeksi. Yonan riisuttu ilmaisu tarjoaakin rauhaa keskellä kiihkeää festivaalia, hetken jolloin voi seurata pilvien liikettä.
