Ilosaarirock on lupautunut minimoimaan hiilijalanjälkensä ja maksamaan kompensaatiomaksun kasvihuonekaasupäästöistään. Festivaalin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali, ympäristöystävällinen festivaali. Kuitenkaan kaikkia päästöjä ei saa ikinä nollattua kokonaan. Siksi vuosittainen, toivottavasti pienentyvä, päästömäärä kompensoidaan. Kompensaatio kohdistuu pohjoiskarjalaiseen ympäristöön ja ympäristötyöhön.
Vuoden 2010 festivaalin päästöjen kompensaatiosumma on tariffien mukaan 3000 euroa. Ilosaarirock ja Unescon biosfäärialue-ohjelman asiantuntijat päättävät vuosittain suojelukohteen, johon kompensaatiomaksu lahjoitetaan. Festivaali myös haastaa kumppaneitaan mukaan ilmastonsuojelutyöhön. Ensimmäisenä haasteeseen vastasi POP Pankki, joka osallistuu talkoisiin tuplaamalla lahjoituksen. POP Pankki lahjoittaa Ilosaarirockin tapaan 3000 euroa suojelukohteeseen.
Ilosaarirockin vuoden 2011 suojelukohde on rupilisko.
Kompensointikohteita on etsitty Pohjois-Karjalasta yhteistyössä Unescon Pohjois-Karjalan biosfäärialue-ohjelman ja Metso-metsien monimuotoisuusohjelman kanssa.
Kohteeksi valikoitui pohjoiskarjalaisten metsälampien suojelu sekä näillä paikoilla asuvan rupiliskon elinolojen turvaaminen.
Rupilisko on salamanterieläin, joka on luokiteltu Suomessa uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi lajiksi. Rupilisko on rauhoitettu eläin, jota tavataan Suomessa vain Pohjois-Karjalassa ja Ahvenanmaalla. Laji on harvinainen ja se esiintyy enää pieninä, eristyneinä populaatioina. Salamanterimaisen piilottelevan elämäntapansa ja rajallisen levinneisyysalueensa takia rupilisko on useimmille tuntematon tuttavuus.
Rupiliskot voivat elää noin 15-vuotiaiksi ja ne voivat kasvaa jopa 17 senttimetrin pituiseksi. Liskojen ihossa on pieniä kyhmyjä. Selkäpuolen väritys vaihtelee mustasta tummanruskeaan ja tummanharmaaseen. Vatsapuoli on kirkkaankeltainen ja siinä on mustia täpliä. Uroksella on kutuasussa komea harja pyrstössä ja selässä. Aikuiset yksilöt viettävät suuren osan vuodesta maalla. Talvet kuluvat horroksessa.
Lajin elinympäristövaatimukset ovat varsin tiukat: lisääntymislammet ovat pieniä, puhdas- ja kirkasvetisiä. Yleensä lampiin paistaa aurinko, lammissa on monipuolinen vesikasvilajisto ja lisääntymislammet ovat kalattomia. Vahvoilla populaatioalueilla on useita lampia vierekkäin.
Rupiliskot kärsivät ilmastonmuutoksesta huomattavasti. Rupilisko toimii Pohjois-Karjalan symbolina ilmastonmuutokselle, sillä laji reagoi erittäin herkästi muuttuviin olosuhteisiin. Ilman aktiivisia suojelutoimia rupilisko on vaarassa hävitä Suomesta. Lajin suojelu Pohjois-Karjalassa auttaa myös uhanalaisten suo- ja metsäluontotyyppien säilymistä. Samalla suojellaan näiden alueiden maaperään ja kasvillisuuteen sitoutuneita, pitkäaikaisia hiilivarastoja.
Sammakkoeläimet ovat hyviä indikaattoreita ilmastonmuutoksen vaikutuksesta biodiversiteettiin. Ilmastonmuutoksella on potentiaalia tehdä kaikki muut sammakkoeläinten suojelutoimet turhiksi. Kuivat kesät ja leudot talvet hankaloittavat rupiliskojen lisääntymistä tai talvehtimista. Kuivina kesinä poikaset kuivavat ennen kuin kykenevät liikkumaan ja leutoina talvina talvehtiminen ei onnistu. Ojitukset, turpeenotto ja lähteiden hyödyntäminen ovat tuhonneet rupiliskoille soveliaita elinympäristöjä.
Tärkeimmät suojelutoimenpiteet ovat lisääntymislampien hyvästä kunnosta huolehtiminen, joidenkin lampien syventäminen ja ojittamalla tuhoutuneiden lampien ennallistaminen ja suojelu sekä asianmukainen seuranta.
Esimerkkejä suojelukuluista vuodelta 2007
Yhteensä 2000 €
Rupiliskojen elinalueet ovat salattuja. Vuoden 2010 Ilosaarirockin kompensaation sekä POP Pankin lahjoituksen merkiksi Kolin nimikkopuupuistikkoon istutetaan koivuja muistuttamaan rupiliskon ahdingosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Pohjois-Karjalassa. Puistikko kasvaa vuosittain suojelukohteiden sekä haasteen vastaanottaneiden yhteistyökumppaneiden myötä. Kolin nimikkopuupuistikko on Ilosaarirockin käynnistämä pitkäkestoinen Pohjois-Karjalan kulttuurialan kestävän kehityksen edistämisen symboli. Puistikko yhdistää erilaisia toimijoita työskentelemään yhdessä ilmastonmuutosta vastaan ja edistämään positiivista ympäristöajattelua.
Nimikkopuupuistoon istutetaan alueen ilmastovyöhykkeen koivulajeja. Puu symboloi montaa asiaa. Se muistuttaa luonnosta ja ympäristönsuojelun tärkeydestä. Puut istutetaan lajeittain ryhmiin. Puiston kokonaisuutta rytmittävät merkkivuosina istutettavat, ja erikseen tilaisuuksien mukaisesti nimettävät puukehät.