Hebosagil
Lyijynraskaasta musiikkimetalliteollisuudestaan tunnettu Oulu tuntuu tuottavan mainioita orkestereita lähes liukuhihnalta. Hebosagil ei näissä piireissä ole enää mikään maitopartainen untuvikko, vaan jo vanha ja kokenut tekijä. Ahkera keikkakone ja vikkelä julkaisija laskeutui suuremman yleisön tietoisuuteen viimeistään vuonna 2008 julkaistulla Colossal-albumillaan. Nimensä mukaisesti albumi on ulkoisesti äänitteeltä näyttävä tiiliskivi, jonka jyrisyttäminen kotistereoissa on helppo keino laittaa naapurisopu koetukselle.
Tuoreella Ura-pitkäsoitollaan Hebosagil mellastaa edelleen jossain sludge-metallin, punkin ja noiserockin jättömailla, kuulostaen kaiken aikaa vain tinkimättömältä itseltään. Ainoa muutos on laulukielen vaihtuminen suomeksi ja eräänlainen orgaanisempi ote musiikissa – jos tämä sähköllä toimivassa särömusiikissa on ylipäätään mahdollista. Hebosagilin maailma on painostava mutta palkitseva, täynnä sävyjä ja säröjä.
