Lauantaipäivänä auringonpaiste helli Linnunlahdelle Rentolavan läheisyyteen saapuneita festarivieraita letkeiden rytmien kantautuessa lavalta. Tapasin nurmikentällä Suvin ja Taran, jotka olivat saapuneet Tampereelta viettämään ensimmäistä Ilosaarirockiaan. Festariruokien nauttimisen ohessa tytöt kertoivat käyvänsä festareilla suunnilleen kerran kesässä. Tänä vuonna kohteeksi oli valittu Ilosaarirock, koska he tahtoivat käydä katsomassa vähän isompien festareiden meininkiä.

Festarin valintaan oli vaikuttanut myös Ilosaarirockin rento maine. Tytöt olivatkin jo päässeet todistamaan Ilosaarirockin rentoa meininkiä Niittyleirinnässä, jossa he olivat viihtyneet ilmeisesti mitä mainioimmin. Esiintyjistä he odottivat eniten Pertti Kurikan Nimipäiviä sekä Rytmihäiriötä. Tara kertoi nauraen parhaaksi festarimuistokseen tapauksen Madridin Sonispherestä, jossa kaksi seurueen jäsentä oli kadonnut. Hetken etsimisen jälkeen kadonneet jäsenet olivat kuitenkin kaikkien ihmeeksi löytyneet ihmisvilinästä, kun Tara oli saanut päähänsä hypätä espanjalaismiehen hartioille katselemaan ihmismassaa vähän korkeammalta.

Helsingistä saapuneet Eelis, Aki, Jussi ja Jopi olivat viettämässä lauantaita Rentolavan läheisyydessä Loost Koosia odotellen. He ovat Ilosaarirockissa jo toista kertaa, ja syiksi tulla Joensuuhun festaroimaan he mainitsivat ilon, hyvät järjestelyt ja sen, että “kaikki on täällä”, sillä ihmiset saapuvat Ilosaarirockiin kaukaakin. Odotetuimmiksi esiintyjiksi he nimesivät Pertti Kurikan nimipäivät, Loost Koosin ja Finntrollin – erityisesti viimeksi mainitulta pojat odottavat näyttävää show’ta. Kun kysyin heiltä vielä ikimuistoisinta festarimuistoa, sain vastaukseksi naurahduksen, ettei muistioni riitä sen tallentamiseen. He kuitenkin nimesivät hihitellen toiseksi ikimuistoisimmaksi tarinaksi tapahtuman viime kesän Ilosaarirockista, kun he olivat maalanneet jonkun spray-maalilla siniseksi.
Teksti: Tiia Heikkinen
Kuvat: Lauri Hämäläinen