Hiilijalanjälki
Ilosaarirock on tehnyt jo vuosia töitä festivaalin aiheuttaman ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Suuren tapahtuman järjestäminen ei ole minkään sortin ympäristöteko, mutta luonnolle aiheutuvaa kuormaa on mahdollista pienentää. Se vaatii tietoa, osaamista ja ennen kaikkea asennetta.
Tutkimus kasvihuonepäästöistä
Ilosaarirock on laskenut tapahtuman hiilijalanjäljen vuoden 2010 festivaalista lähtien. Luotujen mittareiden avulla oli mahdollista havaita festivaalituotannosta paikat, joissa voi toimia ekologisemmin. Perimmäinen tarkoitus tutkimuksella on pienentää festivaalin aiheuttamia päästöjä eli pienentää tapahtuman hiilijalanjälkeä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tulokset
Ilosaarirockin hiilijalanjälki on jaettu kolmeen osaan. Ohjelmassa lasketaan kotimaisten ja ulkomaisten artistien matkustamisen aiheuttamat päästöt. Tuotanto sisältää tapahtuman teknisen toteutuksen, kuljetukset, sähköntuotannon, jätehuollon, vedenkulutuksen ja painotuotteet. Asiakkaiden kulkemisen aiheuttamat päästöt lasketaan asiakastutkimusten ja lipunmyyntitietojen perusteella.
Ilosaarirockin kokonaispäästöt vuonna 2014 olivat 639 tonnia CO2-ekvivalenttia.
- Ohjelman osuus 110 tonnia, kokonaispäästöistä 17,3%
- Tuotannon osuus 88 tonnia, kokonaispäästöistä 13,8%
- Asiakkaiden osuus 440 tonnia, kokonaispäästöistä 68,9%
Ohjelmassa pysyttiin samalla tasolla vuoden 2013 kanssa. Tuotannon päästöt laskivat hieman lähinnä rahtien ja omien ajojen tarkemman suunnittelun ansiosta. Asiakkaiden päästöt pystyttiin laskemaan hyvinkin tarkasti uusien tutkimusten ja tarkempien lipunmyyntitietojen perusteella. Asiakkaiden päästöt nousivat hieman. Tulevana kesänä tullaankin miettimään miten tarjota asiakkaille ympäristöystävällisempiä kulkutapoja. Järjestämme esimerkiksi Rokkibusseja, jotka liikennöivät muun muassa Jyväskylästä, Kuopiosta ja Mikkelistä.
Lahjoitus luonnonsuojeluun
Ilosaarirock on lupautunut minimoimaan hiilijalanjälkensä ja maksamaan kompensaatiomaksun kasvihuonekaasupäästöistään. Festivaalin tavoitteena on tehdä tapahtumasta hiilineutraali. Kaikkia päästöjä ei kuitenkaan ole mahdollista nollata. Siksi vuosittainen – toivottavasti pienentyvä – päästömäärä kompensoidaan. Maksu määräytyy EU:n päästökaupan hintojen mukaan. Summa luovutetaan vuosittain päätettävään luonnonsuojelukohteeseen.
Vuoden 2014 festivaalin päästöjen kompensaatiosumma ohjelman ja tuotannon osalta on tariffien mukaan 1487 euroa.
Vuoden 2015 luonnonsuojelukohde: Maakotka
Maakotka on suojeltu, vaarantunut laji, jolle on laadittu myös erityinen suojeluohjelma. Maakotkan elinalue on kaventunut metsän hakkuiden ja turpeen kaivun takia Suomen ylimpiin osiin, Lappiin.
Luonnonsuojelujärjestöjen tavoitteena on saada maakotka palaamaan koko Suomeen, alkuperäiseen elinympäristöönsä. Yksi syy kotkien vähyyteen on salametsästys ja riittävän tukevaoksaisten pesäpuiden puute. Pesimistä on yritetty auttaa vuosikymmenien ajan ja työ on tuottanut tuloksia. Viime kesänä eteläisimmät maakotkat pesivät alueella, josta ne hävitettiin 1950-luvulla viimeiseen pesään ja yksilöön. Yli 60 vuoden jälkeen kotkat ovat palanneet.
Maakotka elää ja pesii vuoristoissa, tunturialueilla ja erämaiden vanhoissa metsissä. Kotkan reviiri on 150–300 neliökilometriä, jossa sillä on tavallisesti 2–3 vaihtopesää, joita se käyttää vuorovuosin. Nuori maakotka alkaa etsimään puolisoa 4–5 vuoden iässä ja sen löydettyään pysyttelee koko elämänsä parisuhteessa tämän kanssa. Maakotka rakentaa pesänsä syrjäseutujen jykeviin petäjiin tai muihin vanhoihin kestäviin puihin. Pesän eli risulinnan koko saattaa vuosien saatossa kasvaa jopa kaksi metriä leveäksi ja kolme metriä korkeaksi.
Suojelutoimet
Tärkeimpiä toimia maakotkan kannan parantumiseksi ja linnun palaamiseksi alkuperäisille asuinalueille on tekopesien rakentaminen. Ilosaarirockin kompensaatiorahoilla rakennetaan pesiä Pohjois-Karjalan rauhaisille alueille. Pesät rakennetaan Suomen luonnonsuojeluliiton toimesta. Pesien rakentamisesta ja maakotkien palaamisesta alkuperäisille alueille on hyviä kokemuksia, joten työtä ei tehdä turhaan.
Myös sinä voi kompensoida omat päästösi ostamalla Ilosaarirockin ympäristölipun ja lahjoittamalla 3€ Suomen luonnonsuojeluliitolle maakotkan elinolojen parantamiseen. Ympäristölippurahat ohjataan maakotkan tekopesien rakentamiseen Pohjois-Karjalassa. Suomen luonnonsuojeluliiton ammattilaiset huolehtivat pesien rakentamisesta.
Vuosien 2013 ja 2014 luonnonsuojelukohde: Järvilohi
Rokin vuosien 2013 ja 2014 suojelukohde oli äärimmäisen uhanalainen järvilohi. Suurimpia uhkia järvilohen tulevaisuudelle ovat estynyt kulku lisääntymisalueille ja alueiden tuhoutuminen, kalojen vähäisestä määrästä johtuva perimän heikkeneminen ja vähäinen luontainen lisääntyminen.
Ilosaarirockin kompensaatiorahoilla rakennettiin uusia kutupaikkoja Ala-Koitajoenssa sijaitsevaan Tyltsynkoskeen. Työstä oli hyötyä sillä seuraavana keväänä huomattiin myös Tyltsynkoskessa kutemisen onnistuneen!
Vuoden 2012 luonnonsuojelukohde: Kuorinka-järvi
Ilosaarirockin vuoden 2012 suojelukohde oli Joensuun lähistöllä sijaitseva Kuorinka-järvi. Kuorinka on tärkeä Natura 2000 -vesistö ja pohjoiskarjalaisille rakas luontokohde. Kuorinka on rehevöitymässä johtuen järven ulkopuolisesta ravinnekuormasta.
Ilosaarirockin varojen avulla aloitettiin niittotalkoot! Suojelutyön tavoitteena on poistaa kertynyttä kasvillisuutta ja pysäyttää järven tilan muutos. Samanaikaisesti tutkitaan keinoja vähentää järveen tulevaa ravinnekuormaa.
Vuoden 2011 luonnonsuojelukohde: Rupilisko
Ilosaarirockin vuoden 2010 kompensaatiosumma lahjoitettiin uhanalaisen rupiliskon suojeluun. Rupilisko on rauhoitettu salamanterieläin, jota tavataan Suomessa vain Pohjois-Karjalassa ja Ahvenanmaalla. Rupiliskot kärsivät ilmastonmuutoksesta huomattavasti ja ilman aktiivisia suojelutoimia rupilisko on vaarassa hävitä Suomesta. Lajin suojelu auttaa myös uhanalaisten suo- ja metsäluontotyyppien säilymistä.
Ilosaarirockin lahjoittamilla varoilla rakennettiin yhdeksän uutta lampea, ennallistettiin kaksi suota sekä syvennettiin ja nostettiin vesistöjä. Työstä on ollut hyötyä: rupiliskokanta on selvästi vahvistunut. Ensimmäistä kertaa Suomessa on pystytty rakentamaan lampia, joissa uhanalaiset rupiliskot lisääntyvät.
