Helsinkiläinen Pimeys tuntuu olevan kaikkien huulilla. Bändiä juhlitaan valtakunnan sanomalehtien sivuilla ja sinkku Hetki vielä raikaa radiossa kesähitin lailla. Alkuvuodesta julkaistu kakkosalbumi Aika tihentyy tuli kuin puun takaa ja yllätti rehellisyydellään nirppanokkaisimmatkin musafanit. Tarttuvaa ja tunnelmallista suomirockia, ilman ironiaa ja trendien perässä juoksemista. Kuinka raikkaalta se kuulostakaan!
Pimeys keskittyy perusasioihin. Biisit ovat kauniita ja tarttuvia, niiden parissa on helppo hengittää. Mieleen tulevat Ultramariini ja Egotrippi. Tarkempi saattaa huomata, että myös Future Islands ja The War on Drugs ovat pyörähtäneet levylautasella, mutta mikäs siinä, kelpo bändejä koko liuta. Verrokeista huolimatta Pimeys seisoo tukevasti omilla jaloillaan, loistavien sävellysten tukemana. Vaivattomia biisejä kuunnellessa unohtuu haaveilemaan menneistä festarikesistä ja unohtuneista ihastuksista. Voi kun tällaista musiikkia olisi maailma täysi!