Festarimatka alkaa. Kuva: Anni Huttunen

Perjantaina klo 8.22 Helsingin keskustasta starttaa Ilosaarirockin virallinen festarijuna. Tunnelma vaunujen poikki vaeltaessa on unelias. Torkkuvat festarimatkalaiset ovat simahtaneet kuka rinkkansa päälle, kuka vieruskaverin olkaa vasten.

Yhytän kuitenkin kaksi verrattain energisen oloista mimmiä, Emen ja Eliisen, joita kilometri kilometriltä lähestyvä rokki polttelee jo. Ilosaareen ensimmäistä kertaa suuntaava Eme kertoo, että odottaa erityisesti J. Karjalaisen keikkaa. Neiti paljastaa, että hän on nuorena tyttönä istunut yhdessä saunan lauteilla itse artistin, Veikka Gustavsonin ja isäpuolensa kanssa. Tästä nuoruudessa luodusta yhteydestä juontuu tapa käydä katsomassa Jukkaa livenä aina kun mahdollista. Ja hyvinhän se on aina toiminut!

Tunnelma junassa alkaa näyttää nousujohteiselta. Tielleni osuu porukka todellisia festarikonkareita, joille koittaa tänä vuonna peräti kolmastoista Rokki! Ilosaaren etuna muihin festareihin verrattuna jengi näkee yksimielisesti itäsuomalaisten leppoisan asenteen. Leirinnässä vietetyt festariyöt ja eeppiset telttajatkot ovat kuitenkin tälle porukalle jo historiaa. Varotoimenpiteenä kaikki ovat pidättäytyneet teltan omistuksesta, ettei leirintä enää vaan vahingossakaan alkaisi kuulostaa hyvältä idealta.

Festarijunassa tunnelma nousee viimeistään, kun Parikkalasta nousee kyytiin sympaattinen mies- ja kitara-kombo. Ilosaarirockin perjantain Sulo-klubilla soittava LEO on sonnustautunut ruskeaan huopahattuun ja kertoo matkanneensa aamulla Joensuusta Parikkalaan päästäkseen vetämään junakeikan ravintolavaunulle. Kaljalasit kädessä aamun unisuutta karistava väki herää monille yllätyksenä tulleen keikan myötä. Viimeistään yhteislaulatettuaan soittajan ruskeille silmille huokailevan yleisön LEO varmisti useammankin uuden katsojan illan keikalleen.

Leon yllätyskeikka. Kuva: Anni Huttunen

LEO itse ei tunnustaudu festarieläimeksi, mutta muistelee kuitenkin, kuinka äiti vei hänet pienenä Ruisrockiin katsomaan HIM:iä. Vaikka tämän illan veto Sulo-klubilla on miehen ensimmäinen festarikeikka, jännitys ei vielä ole hiipinyt pintaan. Oman keikkansa jälkeen LEO jää katselemaan bändejä sunnuntaihin asti. Ellie Gouldingia paikkaamaan tullut Passenger ja Cheek kiinnostavat erityisesti.

Teksti ja kuvat: Anni Huttunen

Ravileiriytyjiä riitti jonoksi asti. Kuva: Jon Norppa

Ravileirintä avautui torstaina kello 18, ja innokkaimmat olivat jo hyvissä ajoin odottamassa porttien ulkopuolella.

Mikkelistä tulleen Heljän ja Helsingistä saapuneen Saaran odotus muuttui yllättävän pitkäksi.

Odottamassa leirintään pääsyä. Kuva: Jon Norppa

– Me luultiin, että leirintä aukeaa kolmelta, ja tultiin tänne jo kahdeltatoista. Sitten sinkoiltiin tavaroitten kanssa etanavauhtia sadetta pakoon. Mie nukuin päikkärit kirjastossa, ja sitten tultiin uudestaan tähän, Heljä sanoo.

Heljän matka rokkiin alkoi aamulla jo vartin yli seitsemän. Saara lähti matkaan yhdentoista aikoihin vanhempiensa luota Kiteeltä. Hyvissä ajoin Joensuuhun saapumiselle on syynsä.

– Se on perinne, että tullaan jo torstaina, Heljä kertoo.

– Olisiko tämä 9. kerta, kun ollaan Ilosaarirockissa ja Ravileirinnässä. Kerran oltiin Niittyleirinnässäkin, Saara lisää.

Rokkivuosia on siis kertynyt jo huima määrä. Mikä kaveruksia viehättää Ilosaarirockissa?

– Mun mielestä täällä on Suomen kesäfestareista paras tunnelma. Esiintyjistä riippumatta täällä on aina kivaa, Saara selittää.

Olennaisen osan kesäfestarin tunnelmasta muodostaa leirintäalue, jossa juhlat jatkuvat ympäri vuorokauden. Heljän mukaan tunnelma leirinnässä voi vaihdella paljonkin, mutta tekemistä joka tapauksessa riittää.

– Tunnelma riippuu ihan siitä, ketkä siihen tulee ympärille. Mutta tosi paljonhan siellä on tekemistä, ja musta tuntuu, että sitä on joka vuosi enemmän. Mie luin jostain, että tänä vuonna pystyy panttia vastaan vuokraamaan pelejä, niistä oon aika innoissani. Pääsee pelaamaan mölkkyä ja muita pihapelejä.

Heljä ja Saara ovat sitä mieltä, että Ilosaarirockin erityinen tunnelma muodostuu leirinnän ja muun festarialueen yhdistelmästä. Leirinnässä on kuitenkin helpompaa löytää uusia tuttavuuksia kuin muualla alueella.

– Enemmän leirinnässä tutustuu ihmisiin kuin alueella, Heljä pohtii.

– Se on totta, en mä oikeastaan alueella saa koskaan uusia kavereita, mutta leirinnässä joka vuosi, Saara täydentää.

Viikonlopuksi on luvattu kaikkea mahdollista säätä, muun muassa sadetta ja ukkosta. Hyvä teltta on oleellinen tekijä festariviihtyvyyden takaamiseksi, ja sellainen löytyy myös Heljän ja Saaran varustuksesta.

– Me ollaan oltu se yhdeksän vuotta samassa kahden hengen teltassa, se on ollut ihan hirveetä. Tänä vuonna ajattelin, että nyt satsaan, kun alkaa tulla kymppisynttärit lähelle, ja ostin neljän hengen teltan. Eli vaikka sataa, me ehkä mahdutaan olemaan siellä muutenkin kuin limittäin, Heljä kertoo.

– Niin, eikä tarvi tuoda teltan sisälle märkiä kamoja, kun siinä on semmoinen eteistilakin, Saara huomauttaa.

Tämän vuoden artistikattauksesta kaksikon suosikkeja ovat ainakin Tesseract ja Antti Tuisku.

– Mua olisi kiinnostanut se Wolf Alice, mutta se menee kyllä Antti Tuiskun kanssa päällekkäin, Saara harmittelee.

Saaralla kävi kuitenkin onni onnettomuudessa, sillä Antti Tuisku siirrettiin keikkansa peruneen Ellie Gouldingin paikalle lauantain viimeiseksi esiintyjäksi. Tuiskun alkuperäisellä paikalla puolestaan esiintyy Gouldingin korvaaja Passenger.

– Kivaa, sitten päästään molempiin, Saara iloitsee.

Leirinnän portti avautuu muutaman minuutin kuluttua, ja Saaran ja Heljän pitkä odotus palkitaan.

Leirinnässä on hyvä fiilis. Kuva: Jon Norppa

Keravalainen Arttu puolestaan on odotellut portilla vasta kymmenisen minuuttia. Festarimatka alkoi kuitenkin jo puoli yhdeksältä, kun bussi lähti Helsingistä kohti Joensuuta.

Kaverit tulevat huomenna, mutta Arttu päätti aloittaa festaroinnin Joensuussa jo aikaisemmin.

– Tulin tänään, että pääsen katsomaan Atomirottaa Kerubin Suvitansseihin, Arttu kertoo.

Arttu on jo kolmatta kertaa Ilosaarirockissa, ja hän on majoittunut myös aiempina vuosina Ravileirinnässä. Mikä saa palaamaan aina uudestaan?

– Jotenkin se on tämä festarin helppous. Ja se, että aina on hyvä meininki ja ihmiset on mukavalla tuulella.

Ilosaarirockin helppous syntyy muun muassa lyhyistä välimatkoista.

– Ei tarvitse kulkea busseilla, ja keskustakin on ihan lähellä festarialuetta.

Artunkin mielestä leirinnässä on kaikista helpointa saada uusia kavereita.

– Leirinnässä on ollut ihan leppoisaa. Saa nukuttua, jos siltä tuntuu, mutta voi sitten myös istua iltaa halutessaan. Ja hyvin on tutustunut uusiin ihmisiin.

Verkkotoimitus on jututtanut myös Ilosaarirockin leirintäkoordinaattoria, jonka haastattelun pääsee lukemaan täältä.

Teksti: Ida Käkelä
Kuvat: Jon Norppa

Jyrki ja rokkityömään paras menopeli. Kuva: Markus-Korpi-Hallila

Pääanniskelualueen rakentaminen on täydessä vauhdissa ja päälavakin alkaa saada jo festari-ilmettä. Tehtävää näyttäisi silti olevan vielä paljon. Jyrki Santaharjun mukaan kaikki on kuitenkin sujunut rakennuspuolella tähän mennessä ongelmitta.

– Meillä on ollut tässä pieniä miehistönmuutoksia, mutta mitään vaikeuksia ei ole ollut ja yllättävän hyvin on mennyt. Jopa vähän huolestuttavan hyvin.

Tällä hetkellä Santaharju vastaa anniskelualueiden ja VIP-alueen rakentamisesta sekä toimii myös VIP-alueen koordinaattorina ja anniskeluvastaavana. Rokkihommissa hänellä on menossa jo 15. vuosi.

– On tässä jokunen homma tullut tehtyä, Santaharju hymähtää.

Ilosaarirock on kasvanut vuosittain yhä isommaksi festariksi, mistä kertoo sekin, että viime vuosina viikonlopun kävijämäärä on ollut yli 50 000.

Myös rakentajien näkökulmasta rokin tekeminen on kasvanut ja kehittynyt.

– Alueelle on esimerkiksi tullut erilaisia kiinteitä rakenteita ja vedetty sähköjä, mikä helpottaa asioita. Koko ajan pyritään myös miettimään, jos kaupunki investoisi tänne jotain, koska yhteistä hyväähän tässä tehdään. Festari kasvaa koko ajan ja vaikka kapasiteetti on täällä alueella rajallinen, en mie usko, että se ihan vielä täynnä olisi. Mutta aika lähellä ollaan.

Rokkialue ja sen rakentaminen on kokenut vuosien aikana monia muutoksia, mutta Santaharjun kokemuksella kaikki alkaa olla tuttua.

– Ainahan jotakin pientä uutta on, mutta nyt ei ole mitään sellaista, mikä tulisi mulle ihan uutena. Kun mie tuun tänne alueelle ja näen, mitä tapahtuu, se on kaikki niin tuttua.

Koko Joensuussa vallitsee rokkiviikolla erityinen tunnelma, mikä ulottuu myös itse rokkialueelle. Talkoolaisten keskuudessa alueella vallitsee rento ja rempseä tekemisen meininki.

Santaharju onkin sitä mieltä, että rokkiviikossa parasta ovat ihmiset, jotka kokoontuvat yhdessä tekemään festaria.

– Parasta on tämä porukka, joka tänne tulee ympäri Suomen ja on jo tuttuja. Ja myös se, kun näkee konkreettisesti oman kätensä jäljen, mitä on täällä tehnyt.

Bändejä Santaharju ei ehdi VIP-alueen työtehtäviltään katsomaan, mutta se ei miestä harmita.

– Ei se haittaa, oon mie omat rokkini jo rokkaillut. Nyt teen asiakkaille mukavaa festaria.

Työt kutsuvat, joten päästän Santaharjun takaisin hommiin. Loppukaneettina hän kuitenkin vielä toteaa:

– Tää on maailman paras festivaali. Eilen sanoin vahingossa haastattelussa, että Suomen paras, mutta kyllä se on maailman paras!

Teksti: Ida Käkelä
Kuva: Markus Korpi-Hallila

Vaikka kesän parasta viikonloppua juhlitaankin vasta perjantaista sunnuntaihin, voi festaritunnelmaan virittäytyä jo edeltävän viikon aikana. Tiistaista torstaihin Ravintola Kerubissa järjestetään perinteiset Suvitanssit, joiden esiintyjäkaartiin lukeutuvat muun muassa Hero Dishonest, Asa ja Atomirotta. Lisäksi Kerubissa bailataan myös lauantaina ja sunnuntaina Ilosaarirockin virallisissa jatkobileissä, joissa lavalle astelevat The Blanko, Lyömättömät ja Ode. Kaikille Kerubin keikoille on vapaa pääsy!

Kerubissa soi elävä musiikki koko Rokkiviikon ajan.

Myös muut Joensuun ravintolat osallistuvat festarifiiliksen nostattamiseen rokkiviikon aikana. Teatteriravintolalla nautitaan Popkatu-klubin ja Jaakko Teppo –illan anneista, Wanhassa Aitassa juhlitaan Popkamu-klubilla ja Sointulassa päästään kuulemaan Lulu-klubin esiintyjiä. La Barre taas tarjoaa muun muassa kansanmusiikin, folkin ja rockin vastapainoksi punk- ja metallimusiikin ystäville herkkua keskiviikon punk-klubillaan ja torstain Surmakujallaan.

Rokkiperjantain avaa jo kymmenettä kertaa järjestettävä Rytmipuisto-tapahtuma Vapaudenpuistossa. Rytmipuistosta on hyvä siirtyä Ilovaarirockiin nostalgisoimaan festaritunnelmia rokin alkuperäiselle pitopaikalle Ilosaareen. Keikkoja soitetaan sekä ulkolavoilla että sisällä Ravintola Kerubissa, ja päälavalle nousevat muun muassa Miljoonasade, Tommi Läntinen sekä Paul Oxley’s Unit.

Vekararokki Ilosaaressa lauantaina 16.7. klo 11-15.

Vekararokki kajahtaa ilmoille rokkilauantaina Ilosaaressa, jossa muksuyleisö ja muut lapsenmieliset voivat rokkailla Herra Heinämäen Lato-orkesterin, Höpinätötterön ja The Bätmänsin tahtiin. Samalla voi nauttia vaikka piknikistä viihtyisässä Ilosaaressa. Klassisen musiikin ystäville rauhallisempia tunnelmia tarjoaa 9.–13.7. Joensuun musiikkijuhlat, joissa voi nauttia esimerkiksi Soile Isokosken Mozart- ja Brahms-tulkinnoista.

Tapahtumaa kerrakseen

Musiikin lisäksi festarikävijöitä hemmotellaan myös muulla sisällöllä rokkiviikon aikana. Jo ennen varsinaisen rokkiviikon alkamista Joensuu nauttii väriloistosta 9.–10.7. järjestettävien Graffitin SM-kisojen merkeissä. Kisan voittaja julkistetaan rokkisunnuntaina 17.7.

Maanantaina 11.7. puolestaan starttaa viisipäiväinen katutaidetapahtuma RYMINÄ, jonka aikana kymmenen graffititaiteilijaa antaa uuden ilmeen Laulurinteen lähellä sijaitsevan Kuntokeitaan seinille.

Keskiviikosta perjantaihin Torilavalla taistellaan perinteiseen tapaan diabolon, jojopelaamisen ja kendaman Suomen-mestaruudesta, ja perjantaina ja lauantaina Kävelykadulla järjestettävässä Alanko katutähdeksi? -kilpailussa taas kisataan parhaan katuesiintyjän tittelistä. Rokkilauantaina hurjaa menoa on luvassa jäähallilla aivan festarialueen tuntumassa, kun roller derby -joukkueet ottavat mittaa toisistaan näytösottelussa.

Tiistaina ja perjantaina voit vapauttaa luovuutesi Taidemuseon pihalla Elementit -tanssi-improvisaatiotyöpajassa. Keskiviikosta perjantaihin Vapaudenpuiston vannetanssityöpajoissa pääsee tutustumaan hoopdancen saloihin, ja perjantaina mukaansa tempaa Vapaudenpuiston akrojooga-työpaja, jossa yhdistellään akrobatiaa ja joogaa. Kaikkiin työpajoihin on vapaaehtoinen pääsymaksu.

Tiistaina Botanian kasvihuoneilla järjestettävään Piilevän musiikin festivaaliin voi osallistua joko etsiskelevänä yleisönä tai yllättävänä esiintyjänä! Torstaina Kävelykadun Runokaraokessa voi puolestaan päästää runoratsunsa laukkaamaan ja tulkita tunnettuja laulutekstejä runomuodossa.

Rokkiviikolla Joensuusta löytyy myös perheen pienimmille vaikka mitä tekemistä. Tiistaina Rujo ry:n skeittityöpaja tutustuttaa juniorit skeittauksen saloihin Tuulaakin edustalla. Tiistaina ja keskiviikkona Pakkahuoneella piirretään, maalataan ja leikitään Rupilisko rokkaa! -työpajassa. Keskiviikkona ja torstaina naperoita viihdyttää Taidemuseon pihalla järjestettävä LastenPop, jossa tarjolla on pomppulinnoja, seikkailurata, askartelua ja musiikkia. Perjantaina joensuulainen legenda Karate-Mauri opastaa työpajassaan karaten saloihin taidekeskus Ahjolla.

Katso:
www.kerubi.fi/ajankohtaista.php?nid=263
www.vekararokki.fi
www.parasviikko.fi
www.popkatu.fi
www.ilovaarirock.com
www.katutaide.com/graffitin-sm
www.joensuunmusiikkijuhlat.fi/2016

Teksti: Ida Käkelä

– Täällä me markkinoidaan kesän parasta viikkoa ja näitä Snoozyja. Vastaava tuottajamme keksi tuoda Snoozyn mukaan herättämään huomiota.

Mobiilihotelli onkin saanut paljon kiinnostusta ja ihmetystä osakseen. Ihmiset ovat sen nähdessään kyselleet paljon ja jutelleet muistakin asioista. Keskustelummekin keskeytyy, kun eräs herra tulee ovelle kysymään:

– Mistä onni tulee? Kumpi tuo enemmän onnea: antaminen vai saaminen?

Tällaisia voivat olla kohtaamiset savolaisten kanssa.

Snoozyt ovat tänä kesänä ensimmäistä kertaa Suomen festareilla Ilosaarirockissa ja Provinssissa. Ne ovat kompakteja majoitusvaihtoehtoja, joissa on sängyt, USB-sähkö, turvallinen sähkölukko ovessa ja tunnelmavalaistus vaihtuvilla väreillä. Tila muistuttaa laivan hyttiä ja sinne mahtuu 2–4 henkilöä yöpymään.

Ilosaarirockissa Snoozyja on muutamia kymmeniä ja kysyntää on ollut paljon, sillä enää pari on vapaana. Mobiilihotellit ovat luksusta lähellä festarialuetta rauhallisessa Niittyleirinnässä. Hotellit täyttyvät Joensuussa nopeasti, joten Snoozyt tarjoavat tarpeellisia majoituspaikkoja mukavuudenhaluisille rokkaajille.

Anni ja Sarianna ovat tykästyneet Snoozyyn.

– Tämä on kelpo haastaja telttamajoitukselle. Kuitenkin telttailu kuuluu perinteisesti festarikokemukseen ja se on siksi itselleni mieluisin majoitustapa, Anni sanoo.

Sarianna valitsisi majoituksekseen Snoozyn, koska se on todella viihtyisä.

– Täällä viihtyisi vaikka koko festarin ajan. Keikoilla ei välttämättä malttaisi käydäkään, koska tänne saa omat bileet pystyyn, kun laittaa puhelimesta musiikkia ja leikkii näillä värivaloilla.

Kun kysyn, minkälaisia vinkkejä he antaisivat Ilosaarirockin kävijöille, naiset ovat salamyhkäisiä.

– Ei paljasteta vielä tarkemmin, mutta hauskaa oheisajanvietettä ja hyvää monipuolista ruokaa on tiedossa.

Tärkeintä festareille mukaan ottaa on hyvä mieli.

– Ei juroteta, vaikka joutuisi jonottamaan, vaan hymy kasvoille oli tilanne mikä tahansa. Parasta Ilosaarirockissa onkin hyvä yleinen fiilis. Festareilla tehdään hommia vapaaehtoisvoimin, mikä tuo tietynlaista tunnelmaa tapahtumaan. Viime vuonna mukana oli yli 2 000 vapaaehtoistyöntekijää.

– Ihmiset ovat todella ystävällisiä, ehkä myös pohjoiskarjalaisuus myötävaikuttaa siihen. Ilosaarirock on parhaiten järjestetty festari. Kaikki toimii! naiset hehkuttavat.

Keikoista he odottavat eniten The 1975:a ja Evil Stöötä. Yleinen fiilistely ja työnteko ovat pääasia, ja sitä he odottavat jopa bändejä enemmän.

Teksti ja kuvat: Anna Mikkonen

– Tapahtuma on haluttu pitää helposti lähestyttävänä, liput maksavat vain kaksi euroa. Vekararokkiin on helppo kenen tahansa osallistua ja päästä fiilikseen, tiedottaja Petri Varis kertoo.

Vekararokki on hyväntuulinen tapahtuma koko perheelle.

– Tapahtumasta on haluttu tehdä lapsille turvallinen ensimmäinen festarikokemus. Siellä pääsee vähän haistelemaan rokkitunnelmaa. Samalla haluaisimme, että lapsiin tarttuisi into siihen, että elävän musiikin tapahtumat ovat kivoja ja musa on ylipäänsä hauskaa ja sitä on kiva käydä kuuntelemassa.

Lapsille suunnattujen musiikkitapahtumien niukkuutta korjaavaa Vekararokkia tehdään laatu edellä.

– Lasten musiikkitapahtumia ei liikaa ole. Vekararokissa on lähdetty siitä, että tapahtumassa on hyviä ja laadukkaita bändejä soittamassa. Musiikista voi myös aikuiset nauttia, esimerkiksi Heikki Salon tekstejä kuuntele kuka vaan mielikseen.

Musiikin lisäksi Ilosaaressa on tapahtuman aikaan muitakin aktiviteetteja.

– Paikalla on muun muassa perinteinen kirjastoauto, pomppulinna sekä pientä puuhastelua. Kerubissa on tarjolla lasten buffet.

Myös saari itsessään on lapsille hauska nähtävyys.

– Useimmiten lapsille on kivointa se, että tapahtumassa soi hauska musiikki ja saa juosta ja peuhata ja hyppiä. Siellä saa olla höperönä. Perheet tulevat usein piknik-hengessä paikalle, kun aurinko paistaa. Siksi ei myöskään haluta, että saaressa on liian ahdasta.

Petri Varis suosittelee rokkaaville vekaroille Höpinätötterön katsastamista.

– Höpinätötterö on tuore lastenbändi, joka on kiitämässä eteenpäin. Siinä hauska piirre on, että Laurilan Janne, bändin laulaja on kaksoisroolissa: päivällä käy laulattamassa lapsia ja illalla saa vanhemmat itkemään Ilosaarirockin legendaarisen Juustodiscon DJ:nä.

Teksti: Saila Rönkkö
Kuva: Arttu Kokkonen

Jaa parhaat Ilosaarirock-muistosi kanssamme joko kuvin tai sanoin ja olet mukana tekemässä kesän parasta viikonloppua! Näistä lähetetyistä kuvista, muistoista ja rakkaudentunnustuksista toteutamme festivaalialueelle yhteisötaideteoksen.

Haastamme kaikki teidät osallistumaan teoksen rakentamiseen. Muistelot kootaan erilaisten, mm. cd-levyistä tehtyjen kehysten sisään ja laitetaan näyttävästi valaistuna alueelle tutkittaviksi. Kuvista ja videoista kerätään koosteita lavojen screeneille. Mistään mestariotoksista ei ole kyse, oikeanlainen fiilis on tärkeämpi.

Kuvien toivottaisiin olevan mahdollisimman suuria ja tarkkoja, ja tekstien merkkimäärä on tilan puitteissa rajoitettu (mieluusti max. 160 merkkiä, mutta runosuonen sykkiessä pidemmätkin ovat oivallisia). Kuvia ja tekstejä tullaan tarvittaessa muokkaamaan.

Voit lähettää muistosi meille kesäkuun loppuun mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Kuvia voi postata myös Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa – muista vain lisätä hashtag #rokinparasmuisto.

Tuomas Seppäsellä on hymy herkässä, kun edessä on elämän ensimmäinen Ilosaarirock.

– Viime vuosina olen tyytynyt kuuntelemaan musiikkia porttien ulkopuolelta. Töiden takia en ole halunnut maksaa lipusta, kun en olisi kuitenkaan pystynyt olemaan koko aikaa festarialueella, Seppänen perustelee.

Tänä vuonna Seppänen saa onneksi sumplittua työvuoronsa festarin kannalta suotuisasti. Artistikattauksessakin näyttäisi olevan jotain niin kovaa, että lippu oli hankittava hyvissä ajoin jo puolisen vuotta sitten. Jutustelun edetessä ilmenee, että lippu on saatu itseasiassa lahjaksi. Onko lahjaidean taustalla ollut kenties salajuoni saada mies lähtemään vihdoin Rokkiin porttien sisäpuolelle?

– Sain lipun tosiaan joululahjaksi. Mutta jos näin ei olisi käynyt, olisin ostanut sen itselleni joka tapauksessa, Seppänen paljastaa.

Salajuoni tai ei, Seppänen suuntaa festareille niin lipun lahjoittaneiden perheenjäsentensä kuin kavereidensa ja tyttöystävänsäkin kanssa. Hyvässä porukassa hengailu ja festarihengen löytäminen ovat asioita, joita Seppänen odottaa eniten.

– Toivottavasti myös kelit suosisivat, Seppänen tuumaa.

Yleisen festarifiiliksen lisäksi Seppänen odottaa kovia keikkoja muun muassa kotimaisilta bändeiltä.

– En odota mitään tiettyä bändiä tai artistia erityisen paljon, mutta ulkomaisista artisteista ja bändeistä Ellie Goulding ja Volbeat täytyy käydä ainakin katsomassa.

Ajattelitko tehdä festarialueella muutakin kuin fiilistellä hyvää musiikkia ja nauttia olostasi?

– Sumopainia olisi kiva käydä kokeilemassa, jos siihen on mahdollisuus, Seppänen pohtii.

Vaikka Seppänen tulee kokemaan Ilosaarirockin tunnelman ensimmäistä kertaa elämässään, ei hän ole täysin kokematon festarikävijä.

– Festarikokemusta löytyy Provinssirockista parilta kesältä sekä viime kesältä Jurassicrockista. Etenkin Provinssissa on ollut aina loistava meininki. Huonoja kokemuksia en ole kohdannut ikinä, Seppänen kertoo.

Haastattelusta voisi päätellä, että Seppäsen rima on festareiden suhteen korkealla. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tämän vuotinen artistikattaus sekä yleinen hypetys kesän parhaasta viikonlopusta ovat vakuuttaneet miehen ensimmäistä kertaa ikinä.

– Kyllä, odotan rokkia todella innolla! Heinäkuu saisi tulla jo, Seppänen hehkuttaa.

Teksti: Mira Heiskanen
Kuva: Sini Mustonen

Ville Louhelaisen, 17, sekä Sini Mustosen taidonnäytteet onnistuneesta festaripukeutumisesta.

– Myös pitsistä virkatut topit ja olkapäät paljastavat paidat ovat tänä kesänä suosiossa. Hiuksissa nähdään puolestaan ”space buns” ‑kampaus, eli kaksi pientä nutturaa päälaella. Oman maun mukaan joko kaikki hiukset voi laittaa kiinni tai vaihtoehtoisesti osan voi jättää auki, Mustonen kertoo.

Mustosen mukaan naisten pukeutumisessa näkyvät luonnonläheiset värit.

– Hillityt värit ovat tänä kesänä muodissa. Esimerkiksi musta ja valkoinen ovat hyviä vaihtoehtoja.

Miehet puolestaan pukevat päälleen trooppisia värejä.

– Näyttävät, värikkäät kuviopaidat ovat tämän kesän juttu. Printtipaita yhdistettynä kulutettuihin farkkushortseihin tai puuvillaisiin chinoihin on oikein menevä asukokonaisuus festareilla. Mitä värikkäämpi paita, sen parempi, Mustonen vinkkaa.

Kesän trendivillityksien lisäksi pukeutumisessa kannattaa huomioida mukavuus.

– Epämukavat vaatteet kannattaa suosiolla jättää kotiin. Ja naiset, korkkarit ovat ehdoton ei, naurahtaa Mustonen.

Vaikka Mustonen on kiinnostunut festarimuodista, ei hän lähde Ilosaarirockiin katsastamaan ainoastaan festarikansan vaatetusta.

– Odotan eniten Ellie Gouldingia. Myös festareiden yleinen ilmapiiri on odottamisen arvoinen. Eikä kavereiden kanssa olemista saa unohtaa, Mustonen toteaa.

Kuinka paljon ajattelit bloggaajana panostaa festaripukeutumiseen?

– Viime vuosina olen enemmän miettinyt, mitä laitan päälleni. Esimerkiksi viime kesänä tein Ilosaarirockiin näyttävän kukkaseppeleen, joka sai viikonlopun aikana paljon kehuja. Saa nähdä, mitä keksin tälle vuodelle, Mustonen pohtii.

Heitä vielä lopuksi pari helppoa vinkkiä festaripukeutumiseen ja yleisesti festareilla olemiseen?

– Yksinkertaisin ja ehdottomasti helpoin vinkki on pukeutua sään mukaisesti ja huolehtia itsestään, Mustonen tiivistää.

Teksti: Mira Heiskanen
Kuva: Mira Heiskanen

Anssi Kela. Kuva: Pasi Huttunen.

Mistä somettaminen on oikeastaan saanut alkunsa, Anssi Kela?

– Mulla kaikki some-toiminta lähtee siitä, että se on tosi kivaa. Sitä varten jaksan tehdä päivityksiä ja innostua uusista asioista. Mitään ei ole pakko tehdä ja monia päiviä menee niin, etten laita someen mitään. Kela oli aktiivinen somettaja jo ennen kuin sanaa sosiaalinen media oli keksittykään. Uransa alkuvaiheessa, 1990-luvun tienoilla, Kela teki nettisivut silloiselle Pekka ja Susi -yhtyeelleen.

– Nettisivujen tekeminen vaati sen, että piti itse alkaa koodaamaan. Siitä asti mä oon ollut kiinnostunut nettihommasta ja vuorovaikutuksesta, Kela toteaa.

Vuorovaikutus nousikin keskeiseksi teemaksi artistin nettisivuilla.

– Nummela-aikoina tehtiin uudet sivut, ja halusin sinne kysymys-vastaus- palstan. Siellä oli lomake, jonka kautta mulle tuli kysymyksiä ja sitten vastailin niihin. Jossain vaiheessa tuli keskustelufoorumi, sitten tuli blogi ja nyt on Facebook.

Kelan some-kanavia seuraavat muutkin kuin artistin musiikkia kuuntelevat fanit. Suosioon on Kelan mukaan varsin yksinkertainen selitys.

– Silloin kun kirjoitan, keskityn kirjoittamiseen ja hyvän tekstin luomiseen. En halua länkyttää tyhjästä. Uskon, että se on suosion salaisuutena.

Sometaituri ei ainoastaan vastaile fanien kysymyksiin netin välityksellä, vaan tarttuu mahdollisuuksiin kokeilla jotakin uutta. Viime vuoden puolella Kela heitti keikan kellarista ja striimasi esityksensä suorana Facebookiin.

– Uskon, että olen eka artisti Suomessa, joka kokeili sitä. Mä tein sen heti, kun se tuli mahdolliseksi. Avasin ekan lähetyksen, ja huomasin saman tien, että ruudun toisella puolella oli 2000 ihmistä. Silloin mä ajattelin, että okei, tässä on jotain.

Kela onkin kunnostautunut erilaisten tempausten tekijänä.

– Tempaukset piristävät elämää. Viimeisimpänä voisi mainita Tennispalatsin katolla esiintymisen, Kela sanoo.

Jos puhutaan keikkaelämästä ja esiintymisestä, niin millaisia muistoja Ilosaarirock tuo mieleesi?

– Toissa kesäinen Ilosaarirockin keikka oli ensimmäinen keikkani kyseisillä festareilla. Oltiin siinä Tähtiteltassa ikään kuin festareiden avausartistina. Olin vähän silleen, että tuleeko tänne ketään, mutta tulihan sinne. Oli todella hyvä meininki, Kela muistelee.

Jutustelun perusteella Kela ei ollut nuoruudessaan kovin kummoinen festarikävijä.

– Pari kertaa nuorempana kävin, mutta festarini suuntautuivat yleensä Ruisrockiin. Käytiin katsomassa Neil Youngia, olisikohan se ollut vuonna 1996.

Kelan mukaan festarikäynnit eivät ole sisältäneet sen kummallisempaa oheistoimintaa tai telttailua.

– Yleensä se oli sellaista, että menin kattomaan vaan ne keikat, mitkä kiinnostivat.

Mitä terveisiä haluaisit vielä lähettää Ilosaarirockille?

– Pikkuisen olen odotellut, että milloin kutsuttaisiin uudestaan. Ei olla mahduttu ohjelmakarttaan näköjään.

Mielellään tulisin uudestaan, Kela naurahtaa hyväntuulisena.

Teksti: Mira Heiskanen
Kuva: Pasi Huttunen