Ilosaarirock on tehnyt jo vuosia töitä festivaalin aiheuttaman ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Suuren tapahtuman järjestäminen ei ole minkään sortin ympäristöteko, mutta luonnolle aiheutuvaa kuormaa on mahdollista pienentää. Se vaatii tietoa, osaamista ja ennen kaikkea asennetta.
Ilosaarirock on laskenut tapahtuman hiilijalanjäljen vuoden 2010 festivaalista lähtien. Luotujen mittareiden avulla oli mahdollista havaita festivaalituotannosta paikat, joissa voi toimia ekologisemmin. Perimmäinen tarkoitus tutkimuksella on pienentää festivaalin aiheuttamia päästöjä eli pienentää tapahtuman hiilijalanjälkeä tulevaisuudessa.
Ilosaarirockin päästöistä yli 85% muodostuu artistien ja yleisön kulkemisesta. Olemme jakaneet päästöt selkeyden vuoksi tutkimuksessa kolmeen osaan. Ohjelmassa lasketaan kotimaisten ja ulkomaisten artistien matkustamisen aiheuttamat päästöt. Tuotanto sisältää tapahtuman teknisen toteutuksen, kuljetukset, sähköntuotannon, jätehuollon, vedenkulutuksen ja painotuotteet. Asiakkaiden kulkemisen aiheuttamat päästöt lasketaan asiakastutkimusten ja lipunmyyntitietojen perusteella.
Ilosaarirockin kokonaispäästöt vuonna 2016 olivat 705 tonnia CO2 -ekvivalenttia.
Vuoteen 2015 verrattuna Ilosaarirockin päästöt kasvoivat 18%. Nousu johtuu festivaalin yleisömäärän kasvusta. Kävijöitä oli runsaasti edellistä vuotta enemmän ja laajemmalti Suomesta, mikä luonnollisesti kasvatti hiilijalanjälkeä. Myös festivaalialueen tuotannon laajennus aiheutti tuotannossa päästöjen kasvun. Ohjelman päästöt laskivat edellisvuodesta. Vaikka festivaali kasvaa, päästöjä saadaan vuosittain suhteessa pienennettyä. Entistä tarkemmat mittarit auttavat meitä löytämään paikat, joissa hiilijalanjälkeä on mahdollista kutistaa. Voit auttaa meitä tavoitteessa harkitsemalla millä saavut Ilosaarirockiin. Asiakkaiden liikkuminen aiheuttaa reilut 2/3 osaa festivaalin päästöistä.
Ilosaarirock on lupautunut minimoimaan hiilijalanjälkensä ja maksamaan kompensaatiomaksun kasvihuonekaasupäästöistään. Festivaalin tavoitteena on tehdä tapahtumasta hiilineutraali. Kaikkia päästöjä ei kuitenkaan ole mahdollista nollata. Siksi vuosittainen – toivottavasti pienentyvä – päästömäärä kompensoidaan. Maksu määräytyy EU:n päästökaupan hintojen mukaan. Summa luovutetaan vuosittain päätettävään luonnonsuojelukohteeseen.
Vuoden 2015 ja 2016 festivaalin päästöjen kompensaatiosumma ohjelman ja tuotannon osalta on tariffien mukaan 2483 euroa.
Saimaannorppa on suomalaisille tuttu ja rakas eläin, jonka kanta on hyvin pieni. Suojelutyön ansiosta kanta on kasvanut hitaasti, mutta apua tarvitaan että maailman uhanalaisimman hylkeen saavuttaisi suotuisan suojelun tason.
Norpan uhanalaisuuden syy on ihminen ja suojelu on suomalaisten varassa. Ilosaarirockin kompensaatiosumma lahjoitetaan apukinosten rakentamiseen. Kinokset parantavat pesimisolosuhteita lauhoina talvina ja ovat elintärkeitä kannan säilymisen kannalta. Jos syntynyt norppa elää aikuiseksi, se elää todennäköisesti yli 20 vuotta. Ilosaarirockin lahjoituksen turvin apukinoksia saadaan myös Pohjois-Karjalan alueelle.
Maakotka on suojeltu, vaarantunut laji, jolle on laadittu myös erityinen suojeluohjelma. Maakotkan elinalue on kaventunut metsän hakkuiden ja turpeen kaivun takia Suomen ylimpiin osiin, Lappiin. Luonnonsuojelujärjestöjen tavoitteena on saada maakotka palaamaan koko Suomeen, alkuperäiseen elinympäristöönsä. Yksi syy kotkien vähyyteen on salametsästys ja riittävän tukevaoksaisten pesäpuiden puute. Pesimistä on yritetty auttaa vuosikymmenien ajan ja työ on tuottanut tuloksia. Viime kesänä eteläisimmät maakotkat pesivät alueella, josta ne hävitettiin 1950-luvulla viimeiseen pesään ja yksilöön. Yli 60 vuoden jälkeen kotkat ovat palanneet.
Tärkeimpiä toimia maakotkan kannan parantumiseksi ja linnun palaamiseksi alkuperäisille asuinalueille on tekopesien rakentaminen. Ilosaarirockin kompensaatiorahoilla rakennettiin pesiä Pohjois-Karjalan rauhaisille alueille. Pesien rakentamisesta ja maakotkien palaamisesta alkuperäisille alueille on hyviä kokemuksia, joten työtä ei tehdä turhaan.
Rokin vuosien 2013 ja 2014 suojelukohde oli äärimmäisen uhanalainen järvilohi. Suurimpia uhkia järvilohen tulevaisuudelle ovat estynyt kulku lisääntymisalueille ja alueiden tuhoutuminen, kalojen vähäisestä määrästä johtuva perimän heikkeneminen ja vähäinen luontainen lisääntyminen. Ilosaarirockin kompensaatiorahoilla rakennettiin uusia kutupaikkoja Ala-Koitajoenssa sijaitsevaan Tyltsynkoskeen. Työstä oli hyötyä sillä seuraavana keväänä huomattiin myös Tyltsynkoskessa kutemisen onnistuneen!
Ilosaarirockin vuoden 2012 suojelukohde oli Joensuun lähistöllä sijaitseva Kuorinka-järvi. Kuorinka on tärkeä Natura 2000 -vesistö ja pohjoiskarjalaisille rakas luontokohde. Kuorinka on rehevöitymässä johtuen järven ulkopuolisesta ravinnekuormasta.
Ilosaarirockin varojen avulla aloitettiin niittotalkoot! Suojelutyön tavoitteena on poistaa kertynyttä kasvillisuutta ja pysäyttää järven tilan muutos. Samanaikaisesti tutkitaan keinoja vähentää järveen tulevaa ravinnekuormaa.
Ilosaarirockin vuoden 2010 kompensaatiosumma lahjoitettiin uhanalaisen rupiliskon suojeluun. Rupilisko on rauhoitettu salamanterieläin, jota tavataan Suomessa vain Pohjois-Karjalassa ja Ahvenanmaalla. Rupiliskot kärsivät ilmastonmuutoksesta huomattavasti ja ilman aktiivisia suojelutoimia rupilisko on vaarassa hävitä Suomesta. Lajin suojelu auttaa myös uhanalaisten suo- ja metsäluontotyyppien säilymistä.
Ilosaarirockin lahjoittamilla varoilla rakennettiin yhdeksän uutta lampea, ennallistettiin kaksi suota sekä syvennettiin ja nostettiin vesistöjä. Työstä on ollut hyötyä: rupiliskokanta on selvästi vahvistunut. Ensimmäistä kertaa Suomessa on pystytty rakentamaan lampia, joissa uhanalaiset rupiliskot lisääntyvät.