Minun RokkiniOsa 1. Samuli Putro / Zen Café
PIELISJOEN VIRTAUKSISTA PÄÄLAVALLE
Zen Cafén laulaja-kitaristi Samuli Putro laskee yhtyeensä soittaneen Ilosaarirockissa kaksi sellaista keikkaa, jotka nousevat miehen mielessä kaikkien aikojen parhaiden Zen Café -keikkojen joukkoon. Putron ensikosketusta Ilosaarirockiin voi kuvailla märäksi; Zen Cafén miehistö sai kokea Joensuussa myös hetkellistä kuolemanpelkoa.
Samuli Putron ensimmäinen Ilosaarirock-aiheinen muisto löytyy tarkalleen kymmenen vuoden takaa. Vuonna 1995 Zen Café oli vielä demoasteella oleva bändi, mutta kaverukset yrittivät silti päästä festivaalin esiintyjäksi.
- Ei tietenkään päästy itse festareille soittamaan, mutta sen sijaan saimme pestin rokkijunaan, joka siis kuskasi festivaalikansaa Helsingistä Joensuuhun, Putro muistelee.
- Soitettiin sitten junassa akustisesti sen Helsinki-Joensuu matkan aikana. Samalla nautiskeltiin tietysti vähän alkoholia.
- Kun päästiin vihdoin perille Joensuuhun, oltiin pikkuisen päissämme, ja kuumasta junasta nousseina tietysti aika hikisiä. Huomasimme sitten, että siinä juna-aseman lähellä on joki, ja menimme heti uimaan.
- Kävikin aika äkkiä ilmi, että virta on siinä kohtaa aika voimakas, ja jouduttiin sen vietäväksi. Humalaisen logiikalla sitten järkeiltiin, että virta johtaa tietenkin koskeen. Ei päästy mitenkään pois, ja siinä sillan kohdalla kelluessamme oltiin jo oikeasti aika peloissamme, että nyt kyllä kuollaan.
- Jossain vaiheessa sain tartuttua ympärillä olleisiin kiviin. Virta vei silti muuta kroppaa sillä tavalla, että olin vedessä silleen vaakatasossa. Kari (Nylander, basso) lipui ohi, tarttui mun jalkoihin ja huusi että "et saatana päästä irti!" (naurua)
- Vähän aikaa sitten roikuttiin siinä, ja mietittiin että kai se koski näkyisi, jos täällä sellainen olisi. Mietittiin että pitäisikö päästää irti. Sitten irrotin otteen, ja jonkun matkan päässä päästiin nousemaan rantaan vähän noloina.
Ilosaarirock taitekohtana suurempaan suosioon
Aavistuksen verran nolon ensikosketuksen jälkeen ovat Ilosaarirock-vierailut olleet Putrolle ja hänen yhtyeelleen varsin menestyksekkäitä. Vuoden 1999 rokkivierailun Putro näkee eräänlaisena taitekohtana Zen Cafén suosion suhteen.
- Zen Cafén kaikkien aikojen Top 3 -keikkojen joukkoon kuuluu Ilosaarirockin kolmoslavan keikka vuonna 1999. Ua ua -menestyslevy oli tulossa seuraavassa kuussa, ja soitettiin sen levyn biisejä, joita jengi ei ollut vielä kuullut missään, mutta tuntui silti diggailevan kovasti. Esimerkiksi Talo-biisiä seurasi valtava huutomyrsky.
- Silloin tuli sellainen olo, että nyt lähtee. Se keikka on jäänyt oikeasti mieleen sellaisena niskan murtumisena, jolloin meidän juttu meni lopullisesti läpi suuremmalle yleisölle. Se oli viimeinen keikka sinä kesänä, ja muistan ne keikan jälkitunnelmat tosi selvästi. Oltiin seuraavana päivänä lähdössä kaikki eri suuntiin, ja hyvästeltiin toisemme krapulapäissämme juna-asemalla vähän sellaisissa odottavissa tunnelmissa uuden levyn tiimoilta.
- Seuraavana kesänä esiinnyttiinkin jo päälavalla, ja tehtiin amatöörimäinen virhe. Edellisenä iltana oli ollut keikka jossain muualla, ja vietettiin iltaa tietysti siten, niin kuin rock-bändin keikan jälkeen pitääkin. Tiedostettiin se, että seuraavana päivänä on keikka Ilosaarirockissa, mutta kenellekään ei tullut mieleen ajatella sitä, että se keikka olikin jo päivällä kello kolme... Keikka siis kärsi hieman siitä, että oltiin kaikki vähän huonovointisia.
Kadulle ei kannata nukahtaa
kakkoslavalla vuonna 2002
Ilosaarirockin ainutlaatuista tunnelmaa löytyy myös Zen Cafén julkaisuilta. Vuonna 2003 julkaistun Ihminen-singlen b-puolena on Todella kaunis -biisin liveäänitys Ilosaarirockista vuodelta 2002.
- Se on kaikkien aikojen Top 5 -keikkoja. Se oli oikeasti aika legendaarista, Putro huokailee.
- Sinä vuonna oltaisiin tahdottu päälavalle, mutta "jouduttiin" kuitenkin kakkoslavalle. Se olikin sitten ihan huikea keikka. Kiipesin muun muassa keikan aikana PA-tornin päälle, mikä on ehdottomasti elämäni suurin rock-temppu.
- Yllätyin itsekin aika paljon sitä tilannetta, kun tajusin olevani PA-tornin päällä soittamassa kitaraa kädet ylhäällä. Tekniikan pojat nauroi katketakseen siellä lavan vieressä meikäläisen kukkoilulle.
- Ylen äänitys keikasta onnistui onneksi tosi hyvin, ja livekappale sinkulle haluttiin ehdottomasti tuolta Ilosaaren keikalta. Mulla on itselläni se koko keikka nauhalla, ja siellä todella kuuluu se yleisön mylvintä.
Tulevan kesän Ilosaarirockia Putro kertoo odottavansa kovasti.
- Kun puhutaan festareista, niin ylipäätään se kentän näkymä on sellainen, jota on vaikea unohtaa. Kun nyt esimerkiksi mietin laulurinnettä, niin näen selvästi edessäni sen näkymän, joka päälavalta käsin avautuu.
- Oikeastaan näiden asioiden ajattelemisesta pitää pidättäytyä siihen asti, kunnes on touko- tai kesäkuu. Muuten odotukset kasvavat liian suuriksi.
Seuraavan kesän rokkiin saapuville Samuli Putro haluaa välittää seuraavanlaiset terveiset:
- Jonain vuonna rokissa vieraillessamme onnistuin nukahtamaan kadulle juuri sen hotellin eteen, missä oli tarkoitus yöpyä. Poliisi tuli herättämään ja pyysi menemään muualle nukkumaan. Eli kadulle ei kannata nukahtaa, vaikkei siitä välttämättä tapahdukaan mitään!
teksti: Ville Karttunen
Kuusiosaisessa juttusarjassa laulurinteellä tulevana kesänä esiintyvät artistit kertovat Ilosaarirockiin liittyvistä muistoistaan ja kokemuksistaan, sekä siitä miltä Ilosaarirock näyttää artistin näkökulmasta.
Takaisin Kohti Rokkia -sivulle