Brittiläinen The Darkness on sellainen bändi, joka ei voisi vähempää välittää siitä, asettaako se itsensä esiintyessään naurunalaiseksi. Show on kaikki kaikessa, ja sen eteen tehdään kaikki tarvittava: tarkoitti se sitten falsettilaulamista tai häpeilemättömän 80-lukulaisia kitarasooloja. The Darkness edustaa rock-musiikkia, joka on lähtöisin syvältä sydämestä — ja kiveksistä.
1990-luvun lopussa Englannin Lowestoft-kaupungissa vaikutti bändi nimeltä Empire, jossa soittivat Hawkinsin veljekset Dan ja Justin. Kun kitaristi Dan kuuli Empiressä koskettimia soittavan veljensä laulavan karaokessa Queenin Bohemian Rhapsodyn, antoi hän saman tien kenkää bändin aiemmalle solistille ja nosti veljensä keulakuvaksi. Empiren tuhkista syntyi The Darkness, bändi jonka on sanottu todistaneen huhut rock'n'rollin kuolemasta ennenaikaisiksi. Vuonna 2003 julkaistu esikoisalbumi Permission to Land nousi heti ilmestyttyään brittilistan kakkoseksi.
The Darknessin keitos syntyy Dan Hawkinsin riffeistä, jotka kumartavat niin Thin Lizzylle kuin AC/DC:lle, sekä Justin Hawkinsin täysin hillittömästä falsettilaulusta. Edellisvuonna ilmestynyt One Way Ticket to Hell...and Back -pitkäsoitto jatkaa esikoislevyn viitoittamaa tietä matkalla kohti täydellistä rock-albumia. Laadukkuudestaan huolimatta levyt tavoittavat vain osan siitä karismasta, joka bändistä hohtaa keikoilla.