Iltahartaus Lasten hautausmaalla
Lasten hautausmaa punoi vähäeleisellä estetiikallaan hartaan tunnelman Töminän räimeen keskelle.
Rokkijeesus Lasten hautausmaan keikalla. Kuva: Veera Konsti
Sen, minkä Töminässä esiintynyt Lasten hautausmaa kenties eläväisyydessä ja lavaliikehdinnässä jätti vähemmälle, se korvasi punomalla telttaan upean, jopa hartaan tunnelman. Bändin solistin vähäeleisyys, yksinkertainen lavaestetiikka ja kiehtovat sanoitukset loivat tunnelman, joka sai ajatukset vaeltamaan. Bändi aloitti hiukan ujosti mutta näytti viihtyvän lavalla kuin kotonaan.
Muutama sytkäri syttyy heti. Ja mihinkäs punkkarit karvoistaan pääsisivät? Pari tyyppiä kelluu ja saa liikettä järjestyksenvalvojiin. Vaara muistelee aiemmin haastattelussa, kuinka oli taannoin vaikuttavaa huomata, kuinka vahvasti musiikilla voi ihmistä koskettaa, kun joku oli itkenyt yleisössä vuolaasti. Muutama kyynel taidettiin nytkin vuodattaa. Erityisen sankarillinen oli joku lopen uupunut juhlija, jota pari kaveria piti pystyssä, koska keikka vain piti nähdä. Hän jaksoi loppuun saakka.
Kuten jossain on jo todettu, Lasten hautausmaan kappaleet pysäyttävät hetkeksi koko muun maailman. Etenkin Tuulipuut punoi lukemattomia melankolian sävyjä solistin intensiiviseen läsnäoloon. Muun muassa Kivesveto Go Gosta tuttu biisintekijä Tuomo Mannonen osaa tökkiä herkkiin kohtiin.
Jännitys purkautui hyvin latautuneeksi esiintymiseksi. Yleisöä ei kosiskeltu tippaakaan, mutta oli selvästi tärkeää, että yleisö silti viihtyy. Kaiken hc:n, rockin ja punkin sekaan sijoitettu tunnelmointituokio näytti uppoavan Töminän yleisöön erinomaisesti. Esikoislevynsä tänä kesänä julkaissut poppoo on saanut kiittäviä arvioita.
– Levyssä on se outo kontrasti, että talven lapsi syntyi kesällä, bändin solisti Kristiina Vaara kummastelee.
Ennen keikkaa Vaara totesi, että jännittää:
– Lava on niin iso. Yleisöönkin on matkaa varmaan kuusi metriä.
Bändi saapui Ilosaarirockiin Mikkelistä ja lauantaina matka jatkuu jo kotikaupunkiin Kouvolaan Jättömaa-festivaalille. Niin, Kouvola. Kuulostaa aika sopivalta, että Lasten hautausmaa tulee Kouvolasta. Jotain kaupungin tunnelmasta välittyi hienosti Töminän lavalle saakka. Ei koreilua, mutta sisäistä kauneutta.
Töminän juontanut Heikki on mukava mies, mutta kun hän keikan päätteeksi saapuu lavalle, olisi toivonut, että hän ei olisi tullut ihan vielä.
Teksti: Pasi Huttunen
Kuva: Veera Konsti
