Päiväkirjat 1.2.–15.2.2007

Torstai 1.2.3007

Aamu alkaa naurulla. Haen postin ja siellä on Me naiset -lehti. Se tulee tietysti miulle. No, joka tapauksessa eli anyway, kuten nykyisin sanotaan. Kannessa lukee "pelasta kuiva talvitukka". Mie tietysti vilkaisen kantta vain nopeasti ja luen, että "pelasta kuiva vitukka". Olisi kyllä paljon parempi artikkelin aihe naistenlehdelle. Pakarisen Hanna on muuten kannessa. Meidän tyttö.

Teen aamulla yhden sähköpostihaastattelun Mesta.netille.

Treenaan vatsaa, jalkoja ja vähän hauiksia. Napakka meno.

Illalla soittotreenit. Myös Holopainen on paikalla. Katselemme biisit läpi hissukseen, Hongisto ja Holopainen kaljottelevat. Maistuu helvetin hyvälle soittaa taas. Muutama tunti vierähtää, olen kotona joskus lähempänä kolmea yöllä. Hongisto tulee meille yöksi, sillä meidän pitää olla aamulla aikaisin jossain vitun Buusterin kuvauksissa Kouvolassa. Otamme muutamat drinkit ja sitten nukkumaan. Stam1nan Hyyrynen on onneksi luvannut tarjota meille kyydit. Aamujunissa on nimittäin se vika, että ne lähtevät aina aamulla. Ja aina liian aikaisin.

Perjantai 2.2. – maanantai 5.2.2007

Tämä väli menee keikoilla. Ja maanantai ryypätessä. Goom –risteilyn keikka sunnuntaina on nimittäin niin raskas, että sen jälkeen täytyy nollata tilanne kotimatkalla. Keikoista enemmän osoitteessa www.kotiteollisuus.com

Tiistai 6.2.3007

Menee makaillessa. Ihan vitun paha krapula. Mie haluan kuolla. Sen verran kykenen vastaamaan tuntemattomaan puhelinnumeroon, että kuulen elämäni järkyttävimmän uutisen. Soittavat Lappeenrantalainen -lehdestä, että sen lukijat ovat äänestäneet minut Vuoden Lappeenrantalaiseksi. Jumalauta, kun tietäisivät kuinka vitun hyvä ihminen mie olen oikeasti.

Saan Juicen "elämänkerran" ensimmäisen osan luettua. Toinen osahan taisi jäädä kesken ihan pätevän syyn takia. Aika vaisu on tämä täytyy sanoa, tosi epämääräinen. Pateettinen. Mutta helppo luettava.

Keskiviikko 7.2. - torstai 8.2.2007

Aamulla klo 5 kohti Helsinkiä. Äijät-show:n kuvauksia pari päivää. Olen tulessa! En kerro mitä tapahtuu, mutta voin vihjata parin päivän krapulaheikotuksen häviävän aika tehokkaasti merivedessä jäiden keskellä. Kannattaa kokeilla. Ja sen verran voin vihjata myös, että tankilla ajelu yli 20 asteen pakkasessa on aika viileää hommaa. Olen kotona torstai-iltana. Käyn nukkumaan joskus yhdeksän jälkeen. Nukun 11 tuntia. Milloinkohan olen viimeiksi nukkunut näin pitkään?

Perjantai 9.2.2007

Puran sähköpostit aamulla. Hirvee ryysis. Pidän kuittisavotan. Kaikki taksikuitit, junaliput ja bensakuitit pitää laittaa eteenpäin, jotta saisin rahaa. Tili on nimittäin tyhjä. Maksoin alkukuusta viimeiset verot toissavuodelta. 4500 euroa.

Teen yhden sähköpostihaastattelun johonkin Tallinnan lehteen. Sen jälkeen vien kirjeet postiin ja käyn Lappeenrantalaisen toimituksesta hakemassa hienon taulun, jossa kerrotaan minun olevan Vuoden Lappeenrantalainen. Siellä onnitellaan ja kysellään, että eikö nyt tunnukin hyvältä. Ihmettelen siihen, että miulle annetaan tämmöinen helvetin ruma taulu ja vielä vittuillaan päälle.

Käyn salilla tekemässä vatsaa, tissejä ja hartioita. Kulkee erittäin hyvin. Siellä saan eräältä tutultani FM2000-bändin levyn, jonka otan ilolla vastaan. Olen kuullut siitä pelkkää hyvää. Luultavasti en siis tajua siitä mitään. Kuitenkin jotain vitun taidetta.

Ilta menee makaillessa. Arvomme jätkien kanssa, että lähdemmekö jo tänään Kouvolaan ryyppäämään. Siellä nimittäin kuvataan meidän videota. Meidän pitää olla paikalla viimeistään aamulla aikaisin. Päätämme lopulta lähteä vasta aamulla. Hongisto kehuu valkuaisten olevan niin keltaisina, ettei uskalla lähteä. Luen miestä kuin avointa kirjaa. Raamattua.

Otan pari kossupaukkua ja päivittelen kotisivuja. On ollut niin kiire, etten ole sitäkään kerennyt kunnolla tehdä. Ja sen sentään pitäisi olla tekemisieni kärkipäässä.

Sunnuntai 11.2.2007

Omistan tämän päivän koomalle. Videosessio oli raskas. Tekstiä ja kuvia siitä on jälleen kerran osoitteessa www.kotiteollisuus.com.

Yöllä kirjoitan Seepran pakinan.

Maanantai 12.2.2007

Kitara kuiskii nimeäni kiivaana. Joudun räpläämään sitä pitkin päivää. Syntyy yksi biisinraakile. Päivittelen kotisivuja ja teen taas jonnekin Tallinnan päähän lyhyen haastattelun. Kirjoittelen keikkapäiväkirjaa kotisivuille.

Käyn treenaamassa vatsaa, hauista ja ojentajia. Hiki virtaa niin perkeleesti taas. Mutta maistuu hyvälle.

Puhelin on äänettömällä, kuten eilenkin. Nyt ei jaksa. Tai ei pysty.

Teen heräteostoksia. Käteen tarttuu kauppareissulla Topi Sorsakoski & Agentsin pari levyä, ZZ Topin kokoelma (mitä vittua?!) sekä Zen Cafen kokoelma. Tällä viikolla taas autoillaan ja on syytä välillä vaihtaa autoilulevyjä.

Saan Henry Millerin elämänkerran päätökseen. Mitäköhän lukisi seuraavaksi? Pornoa? Päädyn Kolmas valtakunta -teokseen. Sitä voi oikeasti sanoa jo teokseksi. Sivuja taitaa olla lähemmäs tuhat.

Korhonen laittaa kesän keikkapäivämäärät ja suurimman osan paikoista. Tulee vitun kiva kesä. Nimim. Keltaiset valkuaiset ja pulleat posket -70

Tiistai 13.2.2007

Käyn treenaamassa vatsaa, olkapäitä ja yläselkää. Kulkee, lisäilen vähän vastuksia taas. Huomaa, että on ruoka maistunut viime aikoina, lihakset jaksavat toimia.

Ajelen illaksi Tampereelle. Piti olla kuvauksia tällä viikolla, mutta ne peruuntuvat. En kuitenkaan muuta suunnitelmia, vaan pakkaan perheen autoon ja vien ne kyläilemään.

Torstai 15.2.2007

Eilisessä ei juuri kertomista ole. Ostin muutaman levyn. Lords of the New Churchia, Exploitedia, Polecatsia ja Crampsia.

Remonttia pitäisi jatkaa, mutta laiskotuttaa. Ja yritän tehdä näitä kirjallisia töitä niin, etten laahaisi jatkuvasti muutamaa päivää jäljessä.

Käyn luistelemassa muutaman kilometrin! Siis luistimilla, suksia en ole jaksanut vieläkään kokeilla. Homojen hommaa, mutta on niin hieno keli, että on pakko taipua ulkoiluun.

Hyyryseltä tulee viesti, että videosta tulee 9 minuuttia pitkä. Kuulostaa aika asialliselta. Nyt sitä ei ainakaan näytetä missään. Laitan viestin takaisin, että voisihan siitä tehdä myös lyhyemmän version jos mahdollista. Ihan varmuuden vuoksi.

Täytän tänään 37. Olen vanha, mutta hyväksyn sen. Vanhus ei koskaan tule yksin. Tuossa ei ollut kirjoitusvirhettä.

< takaisin