20-vuotista taivaltaan juhlistava saksan lahja psychobillylle Mad Sin täytti kolmoslavan vain puolilleen. Pienestä yleisöstä huolimatta keikalla nähtiin pienimuotoista poguilua ja yhtyeen fanit saivat varmasti koko rahan edestä.

Genrelleen uskollisesti bändin ulkoinen olemus oli viimeistä piirtoa myöten kohdillaan. Pystybasisti Vallen päästä oli varmasti Ilosaaren isoin torttutukka. Muutenkin miehen läskibasson länkytys ja lordimainen pyrosuihku basson kaulasta nostivat hänet esityksen ilopilleriksi. Laulaja Koefte de Villen massivinen olemus yhdistettynä heimotatuointeihin ja rujoon lauluääneen oli myös vakuuttava näky. Näille soittoniekoille psyko on muutakin kuin pelkkä harrastus.

Yhtyeen kappalevalikoima kaltaiselleni ummikolle vaikutti hieman tasapaksulta, mutta bändin pirteä esiintyminen paikkasi aukot tässä suhteessa. Parhaiten pakasta erottuivat Sindicate Deluxe, Sell Your Souls ja Mike Pattonille omistettu Speak No Evil. Hieman jäi epäselväksi oliko kyseessä kunnianosoitus vai ivallinen pilkka. Keikan lopullisena kliimaksina lavalla nousi Elviksen paha inkarnaatio Hellvis.

Tämän vuotinen Ilosaarikattaus esitti vastaväitteen Seppo Rädyn klassiselle kommentille, sillä Heaven Shall Burn ja Mad Sin molemmat todistivat, että Saksasta tulee muutakin musiikkia kuin huonoa viiksiheviä.

Teksti: Jarkko Veijalainen

Tämä artikkeli on julkaistu sunnuntaina 13. heinäkuuta 2008 kello 21.00 ja sen aiheena on Musiikki.