Radiosoittoaikaa he eivät saa, musiikkitoimittajat eivät analysoi heitä alan lehdissä. Kansa jakautuu kahtia: bändiä kuulleet joko inhoavat heitä - tai hurahtavat täysillä humppauskontoon humppalekan lyöminä. Mutta vain Ilosaarirockissa voidaan laittaa lauantai-illan pääesiintyjäksi kulttibändi vailla vertaa: humpan mestarit, härskit ja hävyttömät juopot, Eläkeläiset.

15-vuotista taivalta juhlistettiin festivaalilauantain päätöskonsertissa. Kansa sai mitä kansa halusi: hienon kattauksen valikoitua humppaa vuosien varrella. Kahvipakettihumppa, Humppasonni ja tuoreemmista humppahiteistä esimerkiksi Jukolan humppa upposivat yleisöön kuin se sinne.

Kun Laulurinne oli pakkautunut täyteen väkeä ja humppajalan vipatus levisi taaimmaisiinkin kolkkiin, oli hienoa katsoa kuinka pimenevässä illassa nuoret miehet, vanhat naiset ja kaikki siltä väliltä tarttuivat kaveria kädestä ja humppasivat raivokkaasti. Mikä voisi olla kauniimpaa, kuin epätasainen yhteislaulu esimerkiksi seuraavan humpan tahtiin: “Rivatti, ravatti, rusetti, ne on ne, Eläkeläiset! Pieretti, paskatti, kusetti, ne on ne, Eläkeläiset!”

Välispiikeissä tuttuun tapaan ihannoitiin alkoholin väärinkäyttöä ja lisäksi käskettiin hyppivä ja seisova yleisö istumaan kesken keikan. Juhlakonsertiin hienon säväyksen toivat näyttävät pyroefektit. Humppa-ajan läpileikkaus päättyi encorena esitettyyn, yhtyeen ehkä suurimpaan radiohittiin, Humppaa tai kuole -karjuntaan. Humppaonnen huumaama festarikansa jäi onnellisena seuraamaan illan päättänyttä ilotulitusta.

Teksti: Salla Brunou
Kuva: Jari Kuskelin

Tämä artikkeli on julkaistu sunnuntaina 13. heinäkuuta 2008 kello 15.44 ja sen aiheena on Musiikki.