Popkatu 2009 > Ajankohtaista > Katuelämää
|
Popkamu-klubi esitteli monipuolista kansanmusiikkia |
|
20.07.2009 15:34 |
Kuunari Elinalla kolmena iltana pidetty Popkamu-klubi esitteli jännittäviä enemmän tai vähemmän kansanmusiikkiin kallistuvia musiikkiesityksiä. Elinan terassilla kuultiin mm. Alanko Katutähdeksi-kilpailun voittajaa duo Kuosikulmaa, The Rutgersia sekä klubia järjestävää Anna Fältiä.
Popkamun järjestäjä Anna Fält on toista vuotta organisoimassa Popkamua.
-Järjestäminen on sujunut hyvin, äänentoistosta ja tekniikasta vastaava Arska on ollut suurena apuna. Hän on ollut ”Joensuu-kätenä”, kun itse olen ollut muualla. Minulle on jäänyt kaikki muu organisoiminen ja esiintyjien buukkaus, Anna kertoo.
Klubilla esiintyvät yhtyeet ovat suurilta osin Annan tuttuja, koska kansanmusiikkipiirit ovat Suomessa melko pienet. Yhteistyö Teatteriravintolan ja erityisesti Jouni Mielosen kanssa on auttanut paljon artistien buukkaamisessa, sillä jos saadaan yhdelle artistille myytyä kaksi keikkaa, he tulevat helpommin pitkälle matkalle. -Sää on ollut pääosin hyvä, paitsi tiistain sateet vähensivät huomattavasti ihmisiä. Mutta onneksi kaverit ja kavereiden kaverit tulevat kyllä!
-Voisin uskoa, että järjestän Popkamua vielä ensi vuonnakin. Kahden vuoden kokemuksella tietää jo miten välttää suurimmat sudenkuopat. Tässä on kuitenkin niin paljon pientä järjestelyä, ehkä ensi vuonna saa järjestettyä vieläkin paremmin.
Deutsch, kanske
Keskiviikkona Rutgers lopetti pitkän keikkataukonsa ja sai yleisön hurmioon upealla show'llaan. Duon toinen osapuoli Tatu kertoo keikan menneen hyvin, vaikka keikkatauko on venynyt parin vuoden pituiseksi. Hän toteaa homman tuntuneen mukavalta ja epäili että muutaman keikan voisi tehdä lisääkin.
Alanko Katutähdeksi-kisan vuonna 2003 ja katusoiton SM:n vuonna 2005 voittanut duo on kuusivuotiaan uransa aikana ehtinyt julkaista yhden levyn joensuulaisen levy-yhtiön kautta. Saksaa suvereenisti esiintyessään käyttävä kaksikko kertoo koulusaksan riittävän vielä loistavasti. Perjantain ja lauantain katutähtikisaa Tatu odottaa mielenkiinnolla nähdäkseen uuden polven katutähtiaineksen.
Vieraita etelästä
Torstaina Joensuuhun Kaustisilta kiirehtinyt duo Juuri&Juuri esitti juurevaa kansanmusiikki erikoisillakin soittimilla. Keikan aikana kuultiin esimerkiksi erikoisen näköistä nyckelharpaa. -Teatteriravintolassa olen soittanut aiemminkin, ja siellä meno oli aivan mahdoton, kertoo  duossa mm. pianoa soittava Eero Grundström. Helsingissä vaikuttava duo on tyytyväinen Elinan keikkaansa. -Helsingissä kansanmusiikki hukkuu kaikkeen muuhun tarjontaan, täällä se tulee paremmin esille. Ja itä-Suomesta tulee paljon kansanmuusikkoja.
Keikalla kuultiin myös körttivirsiä, joita ei tavallisesta virsikirjasta löydykään. Heräsi kysymys, kuinka paljon kuulon varaista musiikin "siirtoa" nykypäivänä vielä tapahtuukaan? Grundstöm valaisee, että tätä tosiaankin tapahtuu vielä varsinkin mustalais- ja viulumusiikin parissa. Körttivirret kansanmusiikin opiskelijoiden tietoisuuteen on tuonut Sinikka Kontio, joka on tutkinut ja veisannut virsiä, ja välittänyt tietonsa eteenpäin.
Pian polkka vaihtuikin jazzahtaviin progesointuihin, kun lauteille asteli kolmihenkinen String Puree Band. Bändi koostui sähkökanteleesta, Senni Eskelinen, bassosta, Kalle Ylitalo ja rummuista, Niko Votkin. Ensi kuulemalta näitä säveliä on vaikea yhdistää kansanmusiikkiin – mitä se kertookaan kansanmusiikin huimasta kehityksestä. Kolmikon soitto näytti ja kuulosti taiteelta; Sennin taianomainen kanteleen sively, basistin nautinnolla soittamat soolot ja rumpalin hengen vetojen mukaan menevät lyönnit tapahtuivat kuin itsestään. Vaivattoman luonteva ja nautinnollinen soitto vei mukanaan satumetsiin ja noitien loitsuihin. Pitäkää mielissä String Puree Band – tästä kuullaan vielä. 
|
|
Pääkallolippuja ja karkkipipareita |
|
16.07.2009 14:20 |
|
Lastenpop lähti merirosvoseikkailuun aurinkoisessa säässä. Taidemuseon piha täyttyi pienistä ja suurista merirosvoista miekkoineen ja kasvomaalauksineen, kun Kapteeni Kaukoranta suuntasi laivansa Helmen Joensuhuun. Taija Tykkyläinen kertoo saapuneensa 5- ja 11-vuotiaiden sukulaistyttöjen kanssa paikalle hetken mielijohteesta. Kasvomaalaukset ja merirosvoliput oli saatu, ja nyt vuorossa oli rumpukoulun seuraaminen.
-Seikkailu vaikuttaa mielenkiintoiselta, odotamme sinne vuoroa. Mielikuvitusta on täällä käytetty!
Askartelupistettä pitänyt ja kolmatta vuotta lasten POP:iin järjestelyihin osallistunut Jenni Örn nautti työskentelystään lasten parissa. -Mukavinta tässä hommassa on ehdottomasti se, että pääsee tekemään yhdessä asioita lasten iloksi! Talkooporukka on loistava, Jenni kertoo.
Lapsille oli tapahtumassa tarjolla mm. rumpukoulua, askartelua, kasvomaalausta, lelujen vaihtoa sekä merirosvoseikkailu. Taidemuseon pihalle koottu esteratatyyppinen merirosvoseikkailu tarjosi lapsille hyvät puitteet seikkailuun, eikä varmasti jättänyt ketään kylmäksi nokkelien vetäjiensä ansiosta. Seikkailua varten oli paikalle rakennettu mm. merirosvolaiva, jonka keulapuomiin oli tehty paperimassasta lähes taideteosta vastaava merenneitopatsas. Lelujen vaihto -rastilla lapset saivat vaihtaa omia lelujansa rastilla oleviin leluihin, askartelupisteessä askarreltiin merirosvolippuja ja rumpukoulussa leikittiin rytmileikkejä sekä maalailtiin rumpuja oman inspiraation mukaan. Rastien oheen oli järjestetty mahdollisuus pysähtyä kioskille nauttimaan pientä purtavaa ja piirtämään paperille oma taideteoksensa.
 Helmen keittiörosvo Hurja Hellu ruokkii Lastenpopissa nälkäisiä pikkumerirosvoja. -Mie oon aina kyökkipiikana vaan, jouvvuin tähän hommaan! Karkkipiparit ovat olleen suosittuja, samoin vaahtokarkki-mokkapalat! Kyökissä on ollut aika hulinat, kattilat lentävät ja padat kolisee. Sää paranisi, jos sataa ripsauttaisi vähän, sopivasti kurjuutta pitää aina olla! Aarre on löydetty ainoastaan pikkumerirosvojen asiosta, koska kapteenimme Kaukoranta, vaikka hyvä merimies onkin, ei ole kovin taitava kartanlukija. Uutta pätevää miehistöä on saatu kerättyä laivalle paljon! Lastenpopista Helmi-laiva suuntaa kahdeksan meren taakse uusiin seikkailuihin, Hurja Hellu kertoo.
Pääkallo-Kalle on Helmen perämies ja vastuussa laivan ja miehistön ohjaamisesta. Hän myös pitää huolen miehistön rommivarastosta. -Helmellä on jatkuva merirosvovärväys päällä, Kalle kertoo. U usia miehistön jäseniä on jo satoja! Hän muistelee Helmen joutuneen kerran haaksirikkoon seitsemännellä merellä. -Juuri ennen rantaa alkoi hirveä myrsky, ja koko miehistö tuli merisairaaksi! Kaikki pitelivät tolpista kiinni, ja vettä tuli sisään koko ajan! Haita oli useita, ja jouduin yhden kanssa vapaapainiin. Se puri minua poskesta, mutta voitin painin!
Lastenpop vielä huomenna perjantaina 17.7. klo 12-18.30 |
|
Biisintekoa kesätekemisenä |
|
16.07.2009 13:09 |
Pauli Hanhiniemen ja Ville Rauhalan vetämä neljän päivä mittainen biisinikkarikurssi päättyy tänään. Ohjelmassa on ollut niin Hanhiniemen pitämää teoriaopetusta kuin laulutekstien tekoa ja jo kurssilaisten valmiin materiaalin työstämistä. Vetäjät kertovat olevansa tyytyväisiä kurssiin, jota sekä he että kurssilaiset pitävät mukavana kesätekemisenä. Kurssissa ei ole ollut kyse ammattimaisen biisiteon tehokurssista, vaan lähinnä opettelusta omien tekstien työstöön ja kriittiseen arviointiin. Kaksikko on jakanut työt niin, että Hanhiniemi hoitaa lyriikkapuolen opetuksen ja Rauhala oikoo sävellyksiä kurssilaisten kanssa. He kertovat kurssilaisten viihtyneen hyvin ja yhteisöllinen workshop-tekemisen olleen hedelmällistä.
-Kenelläkään ei ole aluksi mitään taitoa, joillakin tietenkin on taipumusta hyviksi lauluntekijöiksi. Laulunteko ei kuitenkaan ole niin vaikeaa, ja siihen voi opetella kuka vain. Eri asia on se, miten tehdään kestäviä ja ihmisiä aina uudelleen koskettavia lauluja. Niiden syntymisessä on puhtaasti kyse onnenkantamoisista. Eikä niitä onnenkantamoisia synny keneltäkään jatkuvasti, vaan biisejä täytyy tehdä tuhansia, että joukossa olisi muutama helmi. Opi ei muuten kuin tekemällä, Hanhiniemi pohdiskelee.
Hanhiniemi kertoo koko Suomen muuttuneen hänelle yhdeksi suureksi kirkonkyläksi vuosien saatossa. Kuitenkin hänellä on aina säilynyt mielikuva Joensuusta leppoisana ja mukavana paikkana, josta ensimmäisenä mieleen tulee Ilosaarirock ja Hassisen kone. Rauhala kertoo jäävänsä Joensuuhun vielä viikonlopuksi, koska hän soittaa lauantaina Kasettiasemalla esiintyvässä Black Motor-yhtyeessä. Hanhiniemi suuntaa matkansa kohti Jyväskylää ja Kotkaa, joissa molemmissa on ohjelmassa Kolmannen Naisen keikka. Myöhemmin Kolmas Nainen siirtyy taas studion puolelle, ja uutta levyä ollaan julkaisemassa lokakuussa.
Torstai-iltana teatteriklubilla soittava duo kertoo ohjelmaan sisältyvän muun muassa Kolmannen Naisen, Perunateatterin ja Hehkumon kappaleita. Hanhiniemi kertoo duo-keikkailun olevan hänelle soolokeikkoja miellyttävämpää. -Halusin nelisen vuotta sitten tehdä jotain erilaista ja aloin opetella itseni säestämistä kitaralla. Se on ollut todellista työssäoppimista, mutta kauheinta on odotella keikan alkua yksin, kun jännitys kasvaa liian suureksi eikä ole ketään, kenen kanssa sen voi jakaa.
Pauli Hanhiniemi Duo Teatteriravintolassa 16.7. klo 21-
Vapaa sisäänpääsy |
|
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 Seuraava > Loppuun >>
|
|
JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL |
|
|
