Rentolavan toinen esiintyjä, klo 16 soittanut Momo Cat tarjosi seitsenhenkisellä kokoonpanollaan reggaesetin, joka tosin hieman kärsi sääolosuhteista. Ei sille voi mitään, tällainen musiikki vaan kerta kaikkiaan kaipaisi kymmenen plusastetta lisää lämpöä ja auringonpaisteen. Rentolavan juhlakansaa moinen ei onneksi häirinnyt, vaan tanssikansaa riitti rantaveteen asti.

Bändin reggae koostui melko kliseisistä elementeistä, mutta kokonaisuutena soitanta oli taitavaa, treenattua ja teknisesti varmaa. Erityisesti kaiun käyttö äänen korostamisessa oli taidokasta. Miellyttäviä soul- ja jazz-vaikutteita musiikkiin tuli torvisektiolta. Valkoista lippua koko keikan ajan heiluttaneen Momo Catin sanoitukset olivat reggaelle tyypilliseen tyyliin kantaaottavia: aiheina olivat niin poliitikkojen vääryydet, terroristit kuin universaali rakkaus ja maailmanrauha.

Keikan loppupuolella melkein nähtiin yllätysnumero, kun lavalta alettiin yhtäkkiä peräänkuuluttaa vatsatanssijoiden perään. Muutama eturivin tyttö ilmoittautui, mutta jänisti lavalle nousun kuitenkin. Harmillista.

Teksti: Salla Brunou, Janne Sysi-Aho
Kuva: Tuomas Vitikainen

Tämä artikkeli on julkaistu lauantaina 12. heinäkuuta 2008 kello 19.16 ja sen aiheena on Musiikki.