Joensuu 15.–17.7.2016

Olavi Uusivirta pääsi jo lapsena yleisösurffaamaan

Verkkotoimitus haastatteli Olavi Uusivirtaa. Hän kertoo haluavansa tehdä ulospäin suuntautuvaa musiikkia, joka ei kuitenkaan olisi kornia.

Edessäni istuva mies huokuu ympärilleen rauhaa. Olavi Uusivirran ystävällisyydestä kertoo paljon, että hän aloittaa kysymällä minulta, kuinka voin.

Suomen keikkalavoja vuosia kiertäneellä artistilla on valtava määrä faneja. Uusivirta itse taas fanittaa vanhoja rockjättiläisiä kuten Neil Youngia, David Bowieta ja Patti Smithiä. Mies kertoo innoissaan, kuinka oli viime viikonloppuna päässyt Pattin kanssa yhteiskuvaan Ruisrockin bäkkärillä.

Uusivirta kertoo aloittaneensa keikoilla käymisen kesällä -95, kun hänen isänsä vei hänet Mustikkamaalle katsomaan bändejä. Jo parin vuoden päästä isä–poika-kombo suuntasi Roskildeen tutustumaan ison maailman musiikkiin. Siellä pieni poika nostettiin avuliaasti paremmille näköalapaikoille crowdsurffaamaan.

– Siksi ei vieläkään pelota heittäytyä yleisön vietäväksi, Uusivirta naureskelee.

Uusivirta on vuosien varrella tuottanut laajan kirjon erilaista musaa. Mies kertookin, että tummasävyisten ”Preeria” ja ”Minä olen hullu” ‑levyjen jälkeen hän koki mielenkiintoisena haasteena valoisamman musiikin tekemisen.

Uusivirta haluaa tehdä ulospäin suuntautuvaa musiikkia, joka ei kuitenkaan olisi kornia. Hän mainitsee esimerkkinä Leevi and the Leavingsin, jonka kappaleet duuripainotteisuudestaan huolimatta käsittelevät synkkiäkin aiheita.

Ilosaarirockin kolmannen päivän kävijöitä Uusivirta onnittelee sinnikkyydestä ja toteaa suorituksen olevan kunnioitettava.

Olavi Uusivirta. Kuva: Markus Korpi-Hallila

Olavi Uusivirta. Kuva: Markus Korpi-Hallila

Teksti: Anni Huttunen
Kuva: Markus Korpi-Hallila

« »
Joensuun Popmuusikot ry · PL 240 · 80101 Joensuu       Kysy rokista: