Club Kasettiaseman musiikillis-filosofiset kesäterveiset


Club Kasettiasema

Osa 2: Riku Kärkkäinen, Viola

Kerro muutamia syitä mitkä aikoinaan innostivat aloittamaan oman musiikin tekemisen?

Kun pienenä C-kasettimankalla äänitteli jotain räpellyksiä niin sitten jälkikäteen äänityksiä kuunnellessa koki sellaista jännää häpeän ja mielihyvän yhteisvaikutusta. Ja kun lehdistä katseli rokkibändien kuvia niin olihan nekin jotenkin jännittäviä. Jossain vaiheessa sitten vihdoin tajusi omakohtaisesti mikä voima yhdelläkin laululla voi olla yhteen kuulijaan ja mietti että pystyisiköhän sitä itsekin joskus saamaan aikaan jotain vastaavaa. Yritys on kova edelleenkin.


Kerro muutamia syitä jotka saavat yhä jatkamaan oman musiikin tekemistä?

Se on niin mukavaa, niin kuin leikkimistä, lego-palikoilla rakentelemista. Tyhjästä syntyy jotain hassua – joskus huonompaa, joskus parempaa, mutta aina jotain mitä kukaan ei ole ainakaan ihan samalla tavalla koskaan tehnyt. Yksikin kuulija on riittävä tekosyy tämän toiminnan jatkamiselle. Keikkailu taasen on mukavaa siksi kun tulee edes välillä käytyä jossain ja nähtyä kaikkia tyyppejä ja joskus pääsee jopa ihan täpinäfiiliksiin kun on niin mukavaa.


Juuresi löytyvät ilmeisesti Pohjois-Karjalasta? Kuinka melankolinen oli Lieksan indiedisko-skene kasvun vuosinasi?

Pohjois-Karjalan poikiahan sitä ollaan. 1990-luvun alkupuolisko Lieksassa oli varsin melankolista ainakin omasta suppeasta vinkkelistä katsottuna. Lieksan skeneistä en juuri ollut selvillä, kai ne siellä heviä soittivat tai sitten Pielisentietä ympäri rälläsivät. Itse tuli lähinnä lymyiltyä kellarissa parin kaverin ja parin kitaran kanssa. Sadan kilometrin päähän Kerubiin piti kuitenkin päästä heti kun ensimmäinen kaveri sai ajokortin ja sen jälkeen mahdollisimman usein, koska siellä oli kuitenkin sellaista oikeaa meininkiä ja oikeaa musiikkia ja jännempää porukkaa.


Violan tuotanto on nykyisin kokonaan ilmaiseksi ladattavissa kotisivuiltanne, ja aina kerran kuussa sivuille ilmestyy ilmaiseksi uusi Viola-kappale. Voitko valottaa tämän ratkaisun motiiveja?

Jotenkin kai alkoi tuntua tyhmältä että ensin maksetaan musiikin painamisesta levylle ja sitten harvahko yleisö maksaa sen ostamisesta, kun itse musiikin tuottaminen ja äänittäminen onnistuu meiltä nollabudjetilla ja internet hoitaa välityksen jouhevasti. Kuukausittainen musiikin julkaiseminen taasen tuntuu meille varsin sopivalta sekä myös inspiroivammalta, kun on pakko pysyä kaiken aikaa luomisvireessä eikä pääse liikaa lusmuilemaan. Ja kuukaudessa ehtii kuitenkin oikein hyvin tehdä vaikka minkälaisen kipaleen. Enimmäkseen hyvä asia on myös se, ettei voi liikaa hioa ja puunata, vaan on pakko antaa laulun lähteä matkoihinsa kun aika koittaa.


Mistä teoksesta kannattaa mielestäsi aloittaa Will Ferrell -komedioihin tutustuminen? Miksi?

Anchorman eli Uutisankkuri olisi oma suositukseni. Se sisältää monta klassista hetkeä ja siitä oppii jo hyvin tietämään inhoaako vai rakastaako tämänkaltaista taidetta. Ja sketsiosastolta kannattaa toki ottaa pientä alkupalaa vaikka Robert Goulet'n, Neil Diamondin tai Gene Frenkelin intensiivisistä tulkinnoista.

Mihin satunnaisen festivaalivieraan kannattaa varautua tullessaan Violan keikalle?

Joskus kontrasti musiikin ja oheishölmöilyn välillä voi olla aika suurikin, joten olisi ehkä hyvä omata jonkinlaista emotionaalista liikkumavaraa. Allergisuus myötähäpean tunteelle voi olla suurikin haittatekijä.

Kyvystä nauraa ja itkeä yhtä aikaa saa plussaa.


Löytyykö Ilosaarirokista tai sen klubeilta artisteja joita itse tahdot nähdä tai suositella muille?

Killing Jokea kyllä kiinnostaisi käydä vilkaisemassa jo ihan Jaz Colemanin hämmentävän persoonan takia ja sen perään kenties vastapainoksi Röyksoppin viilentävää soundia. Kotimaisista kiinnostaa esimerkiksi Joose Keskitalo, Rubik ja Huoratron, joista yhtäkään en ole koskaan päätynyt näkemään. Yhtyekollegani Tommi on myös suositellut minulle venäläistä Everything Is Made Of Chinaa, ehkä sekin pitäisi sitten tsekata. Ja tietenkin Kasettiaseman meininki on oletettavasti joka ilta vähintään sairaan kova!


Muita terveisiä mahdollisille lukijoille?

Mukavaa ja leppoisaa Rokkia kaikille, olkaa kivoja itsellenne ja toisille. Ja sinä Lieksa siellä Pielisen pielessä, kohta nähhään!


Haastattelu: Ville Pirinen


< takaisin