Torvet ja perkussiot, muuta ei tarvita. Sen todisti Ilosaarirockin rentolavalle kiivennyt Boban i Marko Markovic Orkestar. Isä Markovic oli perhesyiden vuoksi jäänyt kotiin, mutta se ei menoa haitannut. Marko Markovic luotsasi orkesteriaan tyylikkäästi pienillä eleillä ja johti sen huumaavaan torvi-irrotteluun.
Orkesteri aloitti rauhallisen kaihoisilla sävelillä. Toisessa biisissä lisättiin jo vauhtia. Yleisö lämpeni hitaasti, mutta muutaman kappaleen jälkeen juhla oli valmis.
Balkanilaisen musiikin vetovoiman salaisuus lienee sen ainutlaatuinen melankolian ja elämänilon yhdistelmä. Juuri näitä kontrasteja Serbiasta saapunut puhallinryhmä tarjoili sylikaupalla Joensuun kuumassa sunnuntai-iltapäivässä. Ja yleisö otti kaiken avosylin vastaan. Trumpetin surullisen parkunan taustalla tuubien rytmikäs kumina sai jotenkin kummasti jalan vipattamaan.
Genreä fanittavia orkesteri helli Emir Kusturican leffoista tutuilla Mesecinalla ja Bubamaralla. Markovic kannusti hurmioituneen yleisön taputtamaan ja laulamaan. Rentolavalla kuultiinkin yhdet tämän vuoden rokin komeimmista yhteislauluista. Viimeisen kappaleensa orkesteri kerääntyi soittamaan etulavalle. Samalla se lisäsi haastetta tuplaamalla tahdin, ja tanssiva kansa pysyi kuin pysyikin mukana.
Tuisku Pirttimäki
