Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa sunnuntai kuin kuunnella tunnelmallista musiikkia karismaattisen laulajattaren esittämänä? Ei mikään, joten Vuokko Hovatan kauniisti tulkittu, runollinen musiikki toimi pehmeänä herätyksenä lauantaiyön tohinoista toipuvalle festivaaliyleisölle. Yllättävän viileä YleX-teltta täyttyi leppoisan romanttisesta tunnelmasta tämän lempeän musiikin hivellessä kuulohermoja.
Aiemmin Ultra Bra- ja Tekniikan ihmelapset- yhtyeissä vaikuttanut Hovatta esitti aluksi Aulikki Oksasen runoista sovitettuja kappaleita. Oksasen romanttinen lyriikka toimi hyvin Hovatan ja taustabändin sovittamina. Matkasta Egyptiin haaveileva Aleksandria piirsi silmien eteen kuvan sfinksien ja turkoosinsinisen meren unenomaisesta maasta. Myös romanttinen Aletta oli Oksasen runoutta ja tuuditti yleisön lempeisiin tunnelmiin.
Vaikka Vuokko Hovatan tyyliä kuvataan taiteelliseksi ja syvämietteiseksi, ei se tarkoita vaikeaselkoisuutta tai hankalaa. Päinvastoin, kappaleet olivat tarttuvia ja soitto iloista. Aulikki Oksasen runot ja muut sanoitukset olivat hyväntuulisia ja oivaltavia, joten mistään kryptisestä snobbailusta ei tässä setissä ollut kyse.
Aaron Kallinen
