Aivan mahtavaa! Vielä vuonna 2009 Ilosaarirockista löytyy lava, jolla soittaa bändi, joka saa bluesin rytmeillä ihmiset tanssimaan hurmioituneesti. Joose Keskitalon ja Kolmannen Maailmanpalon suomifolkrokki loi rekkalavalle rentoa ja letkeää tunnelmaa.Osansa saattoi olla myös psykedeelisen lämpimällä auringolla, jonka paahde tunkeutui viattomien kuulijoiden takaraivoihin aiheuttaen useammat aivoöverit. Aurinko oli kuitenkin vain vienona katalyyttinä Joose Keskitalon ja Kolmannen Maailmanpalon toimiessa uskonnollisen herätysjuhlan todellisena kapellimestarina.

Syvän etelän rytmit iskivät voimalla yhteen suomalaisen melankolian ja paatoksellisen uskonnollisen lyriikan kanssa muodostaen pyörremyrskyn, jonka keskellä Joose, tuo moderni saarnamies, orkesterinsa kanssa musisoi.

Pasunisti Erno Haukkalalla vahvistettu nelikko soitti materiaalia tasaisesti kolmelta viimeiseltä levyltään, mutta myös uutta materiaalia saatiin kuulla roppakaupalla. Lavalla nähtiin soittimista myös banjo ja basso Joosen akustisen kitaran ja harmonikan lisäksi.

Joose poppoineen esitti balladeja pohjoiskarjalastakin. Balladien tyyli kuulosti välillä banaalilta ja lähenteli M. A. Nummisen tyyliä. Tosin Joose Keskitalo on paljon tyylikkäämpi kuin Numminen. “Korpitkin kaipaavat lihaa”, Joose lauloi.

Kappaleissa oli tenho poljento, kuten folkrokkiin kuuluukin. Mukaan blues-rytmien ohella sekoittui myös reggae. Yksi kappaleiden joukossa oli selkeitä valssi- ja humppa-biisejäkin. Yleisö muodostikin letkan, joka liikkui ympyrää.

Keikan loppupuolella päälavan Disco Ensemblen musisointi meinasi häiritä rekkalavan pyhää toimitusta, mutta vahvalla latauksella vieraat profeetat saatiin voitettua ja ennen pitkää ilman täyttivät jälleen pelkästään Kolmannen Maailmanpalon rupiset rytmit.

Viimeisen nuotin kadotessa ilmaan ja soittajien poistuessa lavalta äänenpaine yleisön puolella oli infernaalinen: “haluamme lisää”. Kuten hyvän paimenen kuuluukin, herra oli meille jälleen kerran suopea ja pyyntöihin vastattiin kahdella encorekappaleella.

Ensimmäinen encore oli Seitsenkertainen aurinko. Se natsasi hyvin sanoiltaan bändin pukeutumisen kanssa. Puvunhousut, liivit ja valkoiset paidat olivat musiikillisen i:n piste. Varsinkin viimeisenä soitettu mehevän menevä uusi numero jätti odottamaan innolla tulevaa.

Stevie Wonderin sanoin: “preacher, keep on preaching!”

Jetro Oras-Laine ja Sari Sudensalmi