Norjalainen elekroniikkapop-ihme Röyksopp täytti Ylex-teltan sunnuntaina ääriään myöten. Teltta pullisteli niin, että osa porukkaa oli joutunut jäämään tiheäksi röykkiöksi teltan ulkopuolelle. Keikka oli siis tunnelmallinen ja teltta kuuma kuin sauna. Tosin bändiä olisi voinut harkita päälavallekin, onhan siltä ilmestynyt tänä keväänä uutta musiikkiakin Junior-levyn verran.
On sääli, että toisinaan hyvä musiikki jää syystä tai toisesta kuulijalliseen paitsioon.Näin on käynyt ruotsalaiselle psykeedelistä rockia soittavalle Dungenille; bändille, joka nauttii maailmalla ja varsinkin rapakon toisella puolella pyyteetöntä ja laajaa undergroundsuosiota. Kolmatta kertaa Suomessa esiintynyt orkesteri joutui häkellyttävästä hyvyydestään huolimatta soittamaan aivan liian tyhjälle salille. Liekö sitten Ylex-teltassa soittanut Bad Brains syönyt yhtyeeltä yleisöä?
Dungenin suurin valtti on sen kyky naittaa yhteen jatsahtavan progressiivisia elementtejä ja helposti iskeviä pop-melodioita. Livenä yhtyeen musiikki soljuu vapaasti kitaristi Reine Fisken vahvassa otteessa, mikä tuli hyvin esille myös Ilosaaressa. Fiske luotsasi yhtyettä ilman egotrippailua läpi löyhästi teemoissa pysyvien jamiosuuksien kuulostaen jatkuvasti äärimmäisen tuoreelta ja pysyen musiikillisesti ns. liikkeessä. Du Är För Fin För Mig ja Mina Damer Och Fasaner venyivät kymmenenminuuttisiksi jameiksi, joissa fuzz-kitara surisi ja huilu vaikeroi. Energisesti latautunut kvartetti esitti setin, jonka pääpaino pyöri uuden “4″ - nimisen albumin ja muutaman vuoden takaisen napakympin, Ta Det Lugntin ympärillä. Keikkastandardit Panda ja albumin nimiraita Ta det lugnt kuultiin, tietysti. Kaiken kaikkiaan bändi vaikutti kuitenkin hivenen pettyneeltä laimeaan vastaanottoon ja encorea ei raivokkaista pyynnöistä huolimatta kuultu. Toivottavasti näemme vielä joskus uudestaan!
Jetro Oras-Laine
Sunnuntain kääntyessä kohti iltaa nousi YleX-lavan lauteille punk-musiikin pioneeri ja kokeellisuudestaan tunnettu Bad Brains. Yhtye on tunnettu paitsi hardcore-genren tiennäyttäjänä, myös reggae-rytmien esittämisestä rinnan punk-mätön kanssa. Vuonna 1977 perustettu washingtonilaisyhtye aloitti setin punk-merkeissä ja pari ensimmäistä biisiä antoikin odottaa yhtyen reggae-elementtejä. Kun alkuun oli päästy, pääsi myös reggae-rytmien hyödyntäminen pikku hiljaa vauhtiin.
Aivan mahtavaa! Vielä vuonna 2009 Ilosaarirockista löytyy lava, jolla soittaa bändi, joka saa bluesin rytmeillä ihmiset tanssimaan hurmioituneesti. Joose Keskitalon ja Kolmannen Maailmanpalon suomifolkrokki loi rekkalavalle rentoa ja letkeää tunnelmaa. (lisää…)
Uskottava se on. Musiikki voi olla samanaikaisesti läpikulkemattoman tiheää ja hapekkaan ilmavaa. Gustav Ejstesin kipparoima ruotsalaisnelikko Dungen puhalsi kolmosteltan sunnuntai-illan täyteen pehmeästi rullaavaa psykedeliaa, joka oli kiehtovalla tavalla sekä ajatonta että vakaasti kiinni menneisyydessä. (lisää…)
Maria Gasolinalla oli mukana rantapallo ja räpylät
Maria Gasolinan riemukas käännösmusiikki ilahdutti Rentolavan yleisöä tänäkin vuonna. Viime kerralla kaatosade turmeli musiikillisesti aurinkoisen tunnelman, ja nyt orkesteri olikin varautunut uimaräpylöin ja rantapalloin - jopa oranssi gorilla nähtiin tanssimassa esiintyjien kanssa. Maria Gasolina soittaa pääasiassa brasilialaista musiikkia suomeksi käännettynä, mutta esittää myös esimerkiksi Manu Chaon, Blondien ja Femi Kutin kappaleita suomeksi. (lisää…)
Disco Ensemble villitsi sunnuntain loppupäivän rokkaajat takuuvarmin ottein. Bändistä tietämätön varmasti yllättyi, kuinka paljon kyseisellä orkesterilla onkaan radiohittejä.
Kun ensimmäiset rallit oli nykäisty, vokalisti Miikka tiedusteli, onko imatralaisia paikalla. Pojat olivat olleet edellisenä päivänä kyseisessä kaupungissa ja tällä kommentilla heitettiin haaste yleisölle pistää pirun paljon paremmaksi. Imatran keikka tuli kyllä loppupeleissä jäämään näiden rockaajien jalkoihin.
We might fall apart:n lähtiessä soimaan viileimmiltäkin näyttävät herrat nostivat takalistonsa nurmikosta ja villiintyvät hurjaan riehumiseen. Ihmiset ottivat todella ilon irti tästä enrgisestä keikasta. Ihmisemeri lavan edustalla hyppi ja riehui sen mitä mahtui ja kätöset ilmassa nauttivat hullaantuneina loistavasta tunnelmasta.
Encoren startannut Black Euro oli mannaa väsymättömälle yleisölle. Huikean koukuttava keikka ei voinut jättää ketään kylmäksi. Ennalta bändistä tietämätömät tietävät varmasti vastaisuudessakin olla mukana riehumassa Disco Ensemblen tahtiin.
Kaisa Kauppinen
Keinuvaa suomenkielistä skata aurinkoisessa iltapäivässä tarjoillut Nopsajalka & Sound Explotion Band keräsi Linnunlahden laguunin täyteen reggae-henkistä yleisöä. (lisää…)
Koko Suomen rakastama Egotrippi pisti Laulurinteen raikumaan sunnuntai-iltapäivällä. Bändin laulaja-kitaristi Knipi oli kuulemma tuntenut aamulla herätessään, että tänään tulee olemaan kesän paras keikka. Epäilemättä fiilis toteutui, ja Egot saivat kokea äänekkään ja lämpimän vastaanoton. (lisää…)
Toisen albuminsa alkuvuonna julkaissut helsinkiläisyhtye Major Label pääsi haistelemaan pohjoiskarjalaista festari-ilmapiiriä valloittaessaan rekkalavan sunnuntain toisena esiintyjänä. Yli neljänsadan kilometrin päästä saapunut kokoonpano ei suinkaan noussut nöyritellen joensuulaisyleisön eteen, vaikka keulahahmo Arto Tuunela totesikin keikan alettua hivenen yllättyneen tuntuisesti: - Täällähän on muitakin kuin akkreditoituneita!
Ja niin totta vie olikin. Lavan edessä labeleita fanitti pieni, mutta sitäkin kimmoisampi joukko, ja aurinkoisen iltapäivän edelleen jatkuessa myös viereisen anniskelualueen puolella jalat naputtivat ja päät nyökyttivät hyväksyvästi. Voi siis olla, että helsinkiläistriolle on näin ollen käyttöä jatkossakin.
Sari Asikainen
Selaat aiheen Alue arkistoa.
Ilosaarirock 2009 | Festarielämää on toteutettu WordPressin voimalla.
