: Ilosaarirock 2005
 

TAMPONEJA LAINAAMASSA

- Tuotko sitten huomenna tamponeja kaupasta?

Se on hirveä pyyntö. Komento, joka aiheuttaa lähes armeija-aikaan verrattavia takaumia Hynysen mielen pimeimmissä sopukoissa.

- Normaalikokoisia ja merkkiä O.b. Semmoinen paketti, jossa on kaksi soman sinistä rasiaa. Ei pitäisi tuottaa ongelmia edes sinun kaltaisellesi aivotieteen kalifille.

Tässä vaiheessa on syytä mainita, ettei emäntä normaalisti juoksuta suurta taiteilijaa kaupassa. Nyt on käytännön syistä päädytty tällaiseen ratkaisuun. Emäntä ei työvuorojensa takia kerkeä itse tamponejaan hakea.

Hynynen kävelee siis epävarmoin askelin kohti Ass- markettia.

Mitä lähemmäksi kauppaa hän saapuu sitä tuskallisemmaksi olo muuttuu. Entäpä jos joku näkee, että Hynynen ostaa kaupasta tamponeja? Mies on tekemässä jotain akkojen hommia. Sama kuin leikkisi nukkekodilla tai barbeilla, saatana! Tai vielä pahempaa: jos joku vaikka jostain kumman syystä sattuisi tunnistamaan Hynysen ja näkisi hänen ostoksensa. Hyi helvetti! Kotiteollisuuden laulaja tamponiostoksilla! Hynynen näkee jo 7-päivää lehden traagiset otsikot. Olihan siellä kerran maininta siitäkin, että Paleface oli nähty huoltamolla ostamassa sukkia. Tämä olisi sentään paljon pahempi juttu.

Kylmä hiki alkaa helmeillä Hynysen otsalla. Kusessa ollaan, ei voi muuta todeta.

Hynynen astelee kauppaan.

Ostoksia kertyy koriin toivottoman vähän. Tamponihylly lähestyy. Tuo kirottu hylly! Hynynen astelee vaippojen, tuoksujen, shamppoiden ja kaikenlaisten ihmevoiteiden maailmaan. Maailmaan, joka on yleensä vain työkaluosastolla viihtyvälle, paskanhajuiselle lippismiehelle täysin tuntematon.

- Ei, saatana, ajattelee Hynynen, kääntyy kannoillaan ja käy vielä hakemassa omenamehua koriinsa. Sitä on kyllä ennestäänkin kotona jo monta purkkia, mutta silti.

Kaupassa tuntuu olevan satoja ihmisiä. Kaikki tuntuvat katsovan juuri Hynystä. Mitä ihmettä se tuolla oikein häärää? Mitä hippi etsii?

Hynynen pyyhkii hikeä otsaltaan. Pakkohan tämä homma on hoitaa. Emäntä tulee illalla töistä verta roiskuen, ja jos kotona ei ole tamponit odottamassa niin saattaa tulla karatea. Naisen mielialat ovat muutenkin tietyistä syistä vaihdelleet koko viikon ajan. Hynynen on kantanut kukkia kotiin lähes päivittäin naistaan piristääkseen. Pesi ikkunatkin, saatana. Ja kasasi pihalle maailmanpyörän. Iltaisin on juotu lämmintä kaakaota ja muisteltu seurustelun alkuaikoja suurella kaiholla. On kuunneltu Hearthillin ja Barefoot Brothersin levyjä. Levyjä, jotka ovat silloin aikoinaan olleet niitä "meidän yhteisiä levyjämme".

Silti "se aika kuusta", tai pikemminkin sitä edeltävä viikko, on iskenyt kuin miljoona volttia. Hynynen ei kestäisi enää yhtäkään iskua navan alle, ei yhtäkään pahaa sanaa. Nyt on hoidettava homma kotiin.

NYT ON OLTAVA MIES JA OSTETTAVA TAMPONEJA!

Hynynen kävelee hyllylle, löytää nopeasti etsimänsä ja laittaa sen nopeasti koriin muiden vähäisten ostosten lomaan.

- Vielä kun haen tuohon päälle pussillisen omenoita, niin homma on hallussa, ajattelee Hynynen ja kävelee hedelmäosastolle.

Nyt alkaa viimeinen ponnistus. Hynysen täytyy lymyillä hyllyjen lomassa ja kuikuilla, että milloin kassoilla on sopivan vähän porukkaa. Täytyy etsiä sellainen kassa, jossa on joku vanhempi myyjä. Nuoren pimun hämmästynyttä katsetta Hynynen ei ehkä kestäisi.

Viimein tilaisuus koittaa. Hynynen menee kassalle, asettelee tuotteet hihnalle ja jää odottelemaan myyjän reaktioita.

Mitä vittua? Reaktioita ei tule. Ilmekään ei värähdä. Kukaan asiakkaistakaan ei näytä huomaavan sitä helvetin näkyvää sinistä pakettia, joka tuskastuttavan hitaasti valuu pitkin liukuhihnaa.

Hynynen maksaa ja änkyttää jotain kiitokseksi, mättää tavarat nopeasti muovipussiin ja poistuu ulos.

Kokemusta rikkaampana, täytyy sanoa.

Hynynen


Takaisin Kohti Rokkia -sivulle